Roskapoliisit herättelevät kierrättämään - lasin- ja muovinkeräykseen saa laittaa vain pakkauksia
Sekajätteen määrää vähentämällä säästää selvää rahaa.
Roskapoliisit Irina Niinikoski ja Tuula Pulkkinen kiertävät neuvomassa, miten jätteet lajitellaan. Muovit, biojäte, metalli ja kartonki päätyvät omiin kasoihinsa. Kuva: Kari SalonenHeidi, 12, kipittää harmaan rintamamiestalon pihalla vastaan ilman takkia. Kädessä heiluu Alepan muovipussi täynnä roskia. Matka katkeaa, kun pihatieltä kuuluu: ”Seis! Älä heitä roskiin sitä.”
Huutaja on roskapoliisi Tuula Pulkkinen. Hän on saapunut kollegansa Irina Niinikosken kanssa ratsaamaan talouden, jossa ei kierrätetä.
Vantaan energia on palkannut pilke silmäkulmassa toimivia roskapoliiseja tehostaakseen kierrätystä ja vähentääkseen roskaamista.
Sisällä roskapoliiseja odottaa kolme ja puoli pussillista roskia. Perheen äiti Anne Lindholm kertoo, että kasassa ovat nelihenkisen perheen muutaman päivän roskat.
Pulkkinen tarttuu tuumasta toimeen ja kaataa ensimmäisen pussin sisällön keittiön lattialle levitettyjen sanomalehtien päälle. Kasaan vyöryy kananmunankuoria, homeisia leipiä, maitotölkkejä, maksalaatikon alumiinivuoka sekä liuta erilaisia muovipakkauksia.
Ainoat jätteet, jotka perhe kierrättää, ovat paperi, lasi, pullot ja patterit. Edes biojätettä ei kerätä erilleen, vaikka pihassa on komposti.
”Se jotenkin vain jäi”, toteaa Lindholm nolostellen.
”Lisäksi pelkään rottia.”
”Ei niitä sinne tule”, Pulkkinen vakuuttaa.
Lindholm perustelee kierrätyksen laiminlyöntiä tilanpuutteella. Pulkkinen avaa roskakaapin ja kiljahtaa: ”Voi, tänne mahtuu vaikka mitä.” Roskapoliisit lupaavat auttaa kierrätysjärjestelmän luomisessa.
”Maitotölkit ainakin voi taitella sisäkkäin”, innostuu Heidi.
Rinki-kierrätyspiste sijaitsee alle puolen kilometrin päässä perheen kotoa. Metallit ja pahvit voi siis kiikuttaa sinne samalla kun ulkoiluttaa koiraa.
Keittiön lattian roskavuori hupenee, kun Pulkkinen ja Niinikoski nakkelevat siitä pahvit, muovit, metallit ja biojätteet erilleen. Sekajätteeseen päätyvät erityisen likaiset muovipakkaukset ja keräykseen kelpaamattomat muoviesineet.
Lindholm päivittelee jätteistä nousevaa käryä.
Pulkkisen mukaan roskat eivät haise, kun ne lajittelee. ”Ainoa, mikä haisee, on biojäte, mutta astia kannattaakin tyhjentää pihan kompostiin päivittäin. Säännöllinen ruokkiminen ylläpitää kompostin toimintaa.”
Viimeisenä on vuorossa Heidin pussi. Se sisältää lähinnä karkki- ja piirustuspaperia.
”Siinä on ainakin kuukauden tai kahden roskat”, Heidi puolustautuu.
Roskapoliisit ehdottavat tytön huoneeseen omaa paperiroskista.
Kun roskapoliisit ovat saaneet urakkansa loppuun, neljästä sekajätepussista on jäljellä vain yksi pussi, joka lopulta päätyy sekajätteeseen.
Pulkkinen toteaa, että perhe voi säästää rahaa harventamalla portinpielen roska-astian tyhjennysväliä. Nykyisen kahden viikon sijasta roska-auto voisi asioida vaikka kerran kuussa tai vain kuuden viikon välein.
Roskapoliisien ratsian jälkeen perhe lupaa muuttaa tapansa. Maitotölkit, metallit ja jossain vaiheessa muovit ja biojätteetkin aletaan kierrättää asianmukaisesti.
Roskapoliisin voi tilata Uudellamaalla ilmaiselle neuvontakäynnille esimerkiksi päiväkotiin, kouluun, vanhainkotiin tai taloyhtiöön.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat