Pohjois-Savon maakuntajohtaja Tytti Määttä katsoo, että jos itäinen Suomi menettää aluekehittämisen EU-rahoitusta, pitäisi poistuma kompensoida alueille kansallisesti. Kuva: Jarno Mela
Huoli heräsi: Itä-Suomi saattaa menettää ison potin EU-rahaa – ”Nyt kaikki on hallituksen käsissä”
Suomessa hyväksytystä EU-komission väliarvioinnissa ehdotetaan 15 prosentin siirtoa alue- ja rakennerahoituksesta uusiin painopisteisiin.Tilaajalle
Kun itäisen Suomen aluekehitysrahoja siirretään sotilaallisen toiminnan rahoittamiseen, saattaa myös niiden maantieteellinen kohdentuminen muuttua. Kuva: Marja SeppäläEU-komission huhtikuussa julkistama esitys aluekehitystä tukevan koheesiopolitiikan uudistuspaketiksi tarjoaa mahdollisuuksia siirtää ohjelmarahoitusta uusiin tavoitteisiin. Niistä keskeisimpänä on puolustus.
Suomi on EU-edunvalvonnassaan aktiivisesti muistuttanut komissiota Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyssodan aiheuttamista heijastusvaikutuksista koko Suomen ja erityisesti rajamaakuntien kokonaisturvallisuudelle.
Suomi on toivonut komissiolta välineitä näiden ongelmien lievittämiseksi, kuten valtioneuvoston asettama seurantakomitea raportoi.
Komitea huomauttaa, että ellei Suomi tartu tarjottuun mahdollisuuteen alue- ja rakennepolitiikan ohjelman kohdentamisesta uudelleen, voi se antaa viestin, että Suomella ei ole pitkästä itärajasta johtuvia turvallisuushaasteita.
Ohjelmanmuutoksen lähtökohtana on noin 300 miljoonan euron rahoitussiirrot valittaviin uusiin tavoitteisiin.
Oppositiopuolue keskustan kansanedustaja Mika Riipi Lapista syyttää, että Petteri Orpon (kok.) hallitus suunnittelee Itä-Suomen aluekehitysrahojen viemistä muualle maahan.
”Suuressa valiokunnassa käsiteltiin kesäkuun alussa EU:n koheesiopolitiikkaa ja sen avaamista puolustuksen vahvistamiseen liittyviä investointeja varten” Riipi toteaa.
Riipin mukaan hallitus haluaa vapaat kädet aluekehitysrahojen uudelleensuuntaamisesta esimerkiksi Itä-Suomen maakuntien jo päätetyistä kehyksistä muualle Suomeen.
”Nämä ovat tällä hetkellä ainoita resursseja, joilla elinkeinoja voidaan siellä kehittää. Jos siitä siirtyy resursseja länteen tai pohjoiseen, niin huonosti menee.”
”Kokoomuksen ja perussuomalaisten johdolla hallitukselle haluttiin antaa vapaat kädet aluekehitysrahojen uudelleen suuntaamisesta esimerkiksi Itä-Suomen maakuntien jo päätetyistä kehyksistä muualle Suomeen.”
EU-komission väliarvioinnissa ehdotetaan 15 prosentin siirtoa alue- ja rakennerahoituksesta uusiin kohteisiin.
Suuren valiokunnan (SuV) puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén (kok.) kommentoi MT:lle, että rahojen kohdentamien uudelleen nykyisellä rahoituskehyskaudella voi merkitä joidenkin hankkeiden rahoituksen vähenemistä.
”Tätä punnintaa nyt tehdään”, Sirén sanoo.
Komissiolta odotetaan kesällä uusia lainsäädäntöehdotuksia uudesta rahoituskehyksestä.
”Tällöin pohdintaan tulee isomman mittakaavan kysymykset siitä, mihin koheesiopolitiikan rahoja jatkossa käytetään. Tähän kysymykseen SuV on ottanut kantaa lausunnossaan.”
"Ehdotetut muutokset voivat vaikuttaa merkittävästi myös Itä-Suomen kehittämisrahoitukseen. Kun EU:n ohjelmakautta on jäljellä enää kaksi vuotta, on 15 prosentin leikkaus suuri. Pahimmillaan yritysrahoitukseen voi tulla katkos”, Pohjois-Savon maakuntajohtaja Tytti Määttä sanoo.
Rahat Määttä suuntaisi Itä- ja Pohjois-Suomen sekä rajaseudun elinvoimaan.
”Ihmettelen, miksei kukaan keskustele siitä, pitäisikö EU:sta saatavan aluekehittämisen rahoituksen 15 prosentin menetys kompensoida kansallisesti?”
”Pidetään kaikki alueet mukana kehityksessä.”
Etelä-Savon maakuntajohtajan Heini Utusen mukaan aluekehitysrahoitus on turvattava nyt ja jatkossa.
”EU:n keskeinen politiikka on alueellisen tasa-arvon tavoittelu ja sitä tehtävää me täällä myös EU-rahoitteisesti hoidamme. Harva asutus, etäisyydet ja ilmasto aiheuttavat pysyvän kilpailukykyhaitan.”
Utunen sanoo, että tarve vain korostuu itäisen rajan tilanteen vuoksi. Aluekehitysrahoituksen vaikuttavuus on todella merkittävä Suomen itäisten ja pohjoisten alueiden kannalta.
”Sieltä tulee työllisyyttä, taloudellista toimeliaisuutta ja ihan uusia yrityksiäkin muuten aika haastavillakin alueilla.”
Koheesiopolitiikalla tuetaan elinkeinorakenteen uudistumista ja osaamiseen perustuvaa kehitystä.
”Siitä alueellisen kasvun lisäpotista on meille kaikille hyötyä kansantaloudessa, mutta myös EU:n kilpailukyvyn kannalta. Pidetään kaikki alueet mukana kehityksessä”, Utunen sanoo.
Ohjelmanmuutoksen yhteydessä Utunen vaatii takuuta sille, että jo korvamerkitty rahoitus pysyy alueella.
”Rahoitus kohdennetaan tässä erittäin haastavassa tilanteessa uusille painopistealueille, sille täysi tuki. Samalla on varmistettava, että rahoituksesta hyötyy nimenomaan Itä- ja Pohjois-Suomen ja itärajan alueet.”
”Ihmettelen, miksei kukaan keskustele siitä, pitäisikö EU:sta saatavan aluekehittämisen 15 prosentin menetys kompensoida kansallisesti?”
Mika Riipi muistuttaa, että aluetuista sotilaalliseen liikkuvuuteen ja kaksikäyttötuotteisiin siirrettävien varojen kohdentaminen on hallituksen päätäntävallassa.
”Hallitus ei ole kahden vuoden aikana tehnyt mitään oikeasti vaikuttavaa itäisen Suomen kehittämiseksi ja on täysin pöyristyttävää, että nyt se on mahdollistamassa edelliselläkin hallituskaudella päätettyjen aluekehittämisrahojen viemisen pois itäisen Suomen kehittämisestä.”
Riipi toimi ennen eduskuntaan nousuaan vuonna 2024 Lapin maakuntajohtajana.
Rakennerahastot 2021‒2027
Suomen valtion kokonaissummaltaan 2,5 miljardin euron rakennerahastot koostuvat EU:n rakennerahastoista, joita hallinnoi Suomessa kaksi päärahastoa: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto Plus (ESR+).
Rakennerahastojen tavoitteita:
Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys: Tukea innovaatioita, yrittäjyyttä ja digitaalisia ratkaisuja sekä parantaa työllisyysmahdollisuuksia.
Vähähiilinen talous: Edistää energiatehokkuutta, uusiutuvia energialähteitä ja kestävää liikennejärjestelmää.
Sosiaalinen osallisuus: Vähentää köyhyyttä ja syrjäytymistä, vahvistaa koulutusta ja elinikäistä oppimista.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
