Purra: On varauduttava lisäsäästöihin, jos alijäämätavoitteesta halutaan pitää kiinni
Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan heikentyvä talouskehitys vähentää verotuloja, kun samaan aikaan hyvinvointialueiden rahantarve kasvaa odotettuakin enemmän.
Riikka Purra sanoo HS:n mukaan, että hallituksessa ei ole vielä sovittu lisäsäästöjen tarpeesta, vaan kyse on hänen omasta näkemyksestään. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN.Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) mukaan hallituksen on varauduttava siihen, että uusia toimia voidaan joutua tekemään, jos halutaan pitää kiinni hallituksen alijäämätavoitteesta.
Purra sanoi toimittajille infotilaisuudessa, että niiden aika ei ole kuitenkaan tänään alkavassa budjettiriihessä.
Hänen mukaansa kaikkien keinojen on oltava käytössä, niin rakenteellisten toimien, menosäästöjen kuin veroratkaisuidenkin.
Hallitus aloitti tänään virallisesti budjettiriihen, ja Purran mukaan valmista saattaa tulla jo tänään. Hänen mukaansa myös yöllä on neuvoteltu.
Purra kertoi aiemmin Helsingin Sanomien haastattelussa, että haluaa aloittaa valmistelutyön uusien säästökohteiden etsimiseksi. Purra sanoi lehden mukaan, että hallituksessa ei ole vielä sovittu lisäsäästöjen tarpeesta, vaan kyse on hänen omasta näkemyksestään.
”Sopiva paikka näiden päätösten osalta on ensi kevään kehysriihi”, Purra sanoi HS:lle.
Lehden mukaan valtiovarainministerin tavoitteena on, että hallitus tekee tänään alkavassa budjettiriihessä kirjauksen uusien säästötoimien valmistelusta.
Hallitus pääsi kesällä sopuun kuuden miljardin euron sopeutusohjelmasta tälle vaalikaudelle. Purra sanoi HS:lle, että hallituksen on hyvin todennäköisesti sovittava lisää leikkauksia ja veronkiristyksiä, jotta hallitusohjelman tavoite velanoton vähentämisestä voidaan saavuttaa.
Purran näkemysten taustalla on HS:n mukaan valtiovarainministeriön uusi ennuste, jonka mukaan verotulot vähenevät heikentyvän talouskehityksen vuoksi, kun samaan aikaan hyvinvointialueiden rahantarve kasvaa odotettuakin enemmän.
Etuuksien leikkaamisesta on sovittu jo kesäkuussa päättyneissä hallitusneuvotteluissa.
Tänään alkanut budjettiriihi on pääministeri Petteri Orpon (kok.) johtaman hallituksen ensimmäinen.
Ministerien erityisavustajista ja virkamiehistä koostuva ryhmä on jo pari viikkoa valmistellut budjettiriihtä. Keskustelujen henkeä on kuvattu hyväksi, koska talouspolitiikka sitoo hallituspuolueita eniten yhteen. Lisäksi paljosta, kuten etuuksien leikkaamisesta, on sovittu jo kesäkuussa päättyneissä hallitusneuvotteluissa.
Valtio on varautunut käyttämään ensi vuonna noin 87 miljardia euroa esimerkiksi kansalaisten palveluihin. Tästä summasta kymmenisen miljardia euroa rahoitetaan ottamalla lisää velkaa.
Kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien muodostama hallitus on sitoutunut vahvistamaan julkista taloutta ja kääntämään Suomen velkaantumiskehityksen.
Työllisyystoimien varaan on laskettu vajaat kaksi miljardia euroa. Keskeisimpänä toimena hallitus aikoo leikata työttömyysturvasta.
Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen mukaan hallituksen säästöpäätökset pienentäisivät valtion ensi vuoden menoja 0,7 miljardia euroa. Sen mukaan työttömyysturvaan laitetaan ensi vuonna rahaa 340 miljoonaa euroa vähemmän kuin tänä vuonna.
Ensi vuoden talousarvioesityksen lisäksi hallitus neuvottelee budjettiriihessä vuosien 2024–2027 julkisen talouden suunnitelmasta sekä vuoden 2023 toisesta lisätalousarviosta. Budjettiriihen odotetaan jatkuvan keskiviikkona.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
