Risikko haluaa selvityksen maaseudun liikkumispalveluista

Maaseudun joukkoliikennepalveluja ovat harventaneet matkustajamäärien vähäisyys sekä se, etteivät liikennepalvelujen ostoihin osoitetut tukimäärärahat ole nousseet kustannusten kohoamisesta huolimatta.

"Tilanne on vakava. Markkinaehtoinen linja-autoliikenne ei kannata, eikä liikennepalvelujen ostoihin ole riittävästi määrärahoja. Myöskään linja-autoliikenteen uusi, EU:n palvelusopimusasetuksen mukainen järjestämistapa ei ole tuonut helpotusta haja-asutusalueille, vaikka kaupunkiseuduilla liikennepalvelut ovatkin parantuneet. Saamani selvitykset todentavat sen, millaiseksi olemme tilanteen arvioineet", liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko (kok.) sanoo tiedotteessaan.

Palvelusopimusasetuksen edellyttämän kilpailuttamisen vaikutuksia ovat selvittäneet muun muassa Liikennevirasto ja kaupungit.

Risikon mukaan vertailtavina on neljä ratkaisuvaihtoehtoa: henkilökuljetusten järjestämisen kokonaisuudistus; linja-autojen reittiliikennelupien saamisen helpottaminen ja niin sanotun yleisen säännön käyttöönotto; palvelusetelin käyttö joukkoliikenteessä sekä joukkoliikenteen budjettirahoituksen kasvattaminen.

Erityisen kiinnostavana Risikko pitää julkisen sektorin myöntämien palvelusetelien käyttöä joukkoliikenteessä.

"Tämä olisi aidosti uusi keino, joka on syytä tutkia. Palveluseteli on itsessään tuttu asia, mutta käsittääkseni se ei ole missään EU-maassa käytössä joukkoliikennematkojen maksamiseen", Risikko toteaa.

Risikon mukaan palvelusetelimatkustus voisi tuoda maaseudun linja-autoliikenteeseen lisää matkustajia ja näin kohentaa liikenteen kannattavuutta. Matkustajalle puolestaan tulisi lisää vaihtoehtoja, kun setelillä voisi matkustaa eri kulkumuodoissa.

"Palveluseteli joukkoliikenteessä olisi uusi avaus ja mahdollistaja, ja toivon että se voitaisiin ottaa käyttöön. Nyt on pikaisesti analysoitava setelin soveltuvuus ja selvitettävä, onko sen käyttö EU:n säädösten mukaista", Risikko sanoo.