”Räähkälupien” käsittely tukkii riistakeskuksen
Rauhoittamattomia lintuja on mahdollista pyydystää poikkeusluvilla rauhoitusaikana, ellei muuta keinoa vahinkojen ja haittojen estämiseen ole. Suomen riistakeskus käsittelee ja myöntää poikkeusluvat, joiden käsittely tietää lisää töitä riistakeskuksen työntekijöille.
Kuva: Sami KarppinenVariksia ja harakoita halutaan vähentää maatiloilla erityisesti siksi, että ne rikkovat muoviin käärittyjä paaleja. Elintarvikeyritykset puolestaan haluavat karsia kesykyyhkyjä torjuakseen niiden aiheuttamia hygieniahaittoja.
Viime vuonna Suomen riistakeskus myönsi 663 poikkeuslupaa, julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen kertoo. Valtaosa päätöksistä koski variksen, harakan, harmaalokin tai räkättirastaan pyyntiä rauhoitusaikana tai metsästyslailla kielletyin keinoin.
”Poikkeuslupia voidaan hakea ainakin viidellä eri perusteella”, Keski-Suomen riistapäällikkö Jukka Purhonen kertoo. Noin joka toiselta luvanhakijalta joudutaan pyytämään lisäselvityksiä puhelimitse tai sähköpostitse.
Lupahakemuksia käsitellään jokaisessa riistakeskuksen 15 aluetoimistossa. Neljällä henkilöllä on valtuudet myöntää poikkeuslupa. Yksinkertaisinkin lupapäätös on kahdeksan sivun pituinen. Yksi ihminen ehtii tehdä niitä enintään kaksi päivässä.
Postitus- ja valitusaikojen takia lupa tulee voimaan aikaisintaan 37 vuorokauden kuluttua päätöksestä. Päätös maksaa hakijalle 30 euroa.
Luvansaajan on raportoitava tekemisistään seitsemän vuorokauden sisällä lupa-ajan päättymisestä.
Viime vuoteen asti saalislinnuista piti ilmoittaa myös sukupuoli. Kokonaan toinen asia on, kuka tunnistaa ammutun linnun urokseksi tai naaraaksi.
Uudenmaan riistakeskusalue käsittelee myös Korkeasaaren tuontilupia. ”Tiikerin tai norsupäästäisen tuontilupahakemus on aika kaukana metsästyksestä ja riistanhoidosta”, riistapäällikkö Visa Eronen sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat