Professorit vaativat luopumaan ilmastolle haitallisesta turvepeltojen raivauksesta

Helsingin yliopiston trooppisen metsänhoitotieteen professorin Markku Kannisen mukaan suomalaisessa maataloudessa on käytössä päästöjä lisääviä toimia, joista olisi päästävä pikimmiten eroon. Pahimpana hän mainitsee peltojenraivauksen lietelannan levittämiseksi.

Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen on Kannisen kanssa samoilla linjoilla etenkin turvemaiden osalta. Turvemaalta tulee moninkertainen määrä kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna mineraalimaahan.

"Pelkästään se raivaaminen aiheuttaa semmoisen päästön että se syö monen vuoden säästöt verrattuna siihen, että saisi levittää lantaa per hehtaari hieman nykyistä enemmän", Ollikainen kuvailee.

Lisäksi Suomen tulisi luopua turpeenpoltosta kivihiilen tavoin vuoteen 2030 mennessä. Ollikaisen mukaan uusiutuvaan energiaan siirtymistä on vauhditettava Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n tuoreen raportin valossa. Tiedemaailma odottaa kaikkien valtioiden tehostavan toimiaan, jotta ilmaston lämpeneminen pysähtyy 1,5 celsiusasteeseen.

Keinoja maatalouden päästöjen kitkemiseksi tutkitaan muun muassa Baltic sea action groupin vetämässä Carbon action -hankkeessa. Ollikaisen mukaan tiedetään, että pitkäaikaiset nurmet sitovat hiiltä.

Sen sijaan boreaalisessa maataloudessa on epävarmaa, edistääkö suorakylvö hiilensidontaa. Tutkijoilla on asiasta ristiriitaisia tuloksia. Keski-Euroopassa suorakylvö edistää hiilensidontaa vuorenvarmasti.

MTK:n ympäristöjohtajan Liisa Pietolan mukaan peltojen kasvukunnon parantaminen palvelee ilmastotavoitteita. Mitä parempi sato on, sitä suurempi on kasvien juurten kasvu ja sitä paremmin myös hiiltä sitoutuu maahan.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila huomauttaa, että maataloudessa kasvukauden aikana sitoutuva hiilen määrä jää lähes aina huomiotta, kun puhutaan maatalouden päästöistä.

Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) mukaan Suomi voi kantaa kortensa kekoon maailmanlaajuisessa metsitysprojektissa metsittämällä viljelykäytöstä poistuneet pellot. Niitä on noin 150 000 hehtaaria.