Pidä Saaristo Siistinä ry:n toiminnanjohtaja Aija Kaski on ylpeä ympäristöjärjestön hyvin tunnistettavasta Roope-hyljelogosta. Kuva: Pasi Leino
Talkooporukat siistivät Itämeren roskaisimmat rannat – Pidä Saaristo Siistinä huhkii etujoukoissa merellä ja järvillä
”Kun ihmiselle antaa mahdollisuuden käyttäytyä fiksusti, hän toimii niin.”Tilaajalle
Roska-Roope-lautan kuljettajat, meripartiolaiset Eeli Heinä (vas.) ja Jussi Mulo keräsivät PSS ry:n lautalla roskia Aurajoesta. Päivän aikana täyttyi puolikas roska-astia pintaroskista. Kuva: Pasi Leino”Kaikki, mitä voidaan tehdä vesistöpäästöjen vähentämiseksi, tulisi tehdä. Tilanne on aika kriittinen.”
Arvio on Pidä Saaristo Siistinä ry:n toiminnanjohtaja Aija Kasken.
Kaikkien vesilläliikkujien valtakunnallinen ympäristöjärjestö Pidä Saaristo Siistinä, PSS ry, tekee joukkoineen ja jäsenineen konkreettista ympäristönhuoltotyötä saaristossa, rannoilla ja järvillä.
”Kun kaikki toimivat fiksusti, syntyy vähemmän ongelmia. Me mahdollistamme sen, että tieto ympäristöstä menee ruohonjuuritasolle.”
Saaristossa ja sen rannoilla huhkii siivoustalkoissa tänäkin kesänä maan suurin talkoojengi. PSS ry:n organisoimassa Siisti Biitsi -ohjelmassa roskaretkitalkoineen käynnistyi jo 10. toimintavuosi.
”Siisti Biitsi sai alkunsa vuonna 2012. Tutkimme tietyt valitut rannanpätkät samalla metodilla Itämeren eri rantavaltioissa. Suomen rannat olivat selvästi roskaisimmat.”
Aija Kaski toimi tuolloin hankkeen projektipäällikkönä. Roskat tilastoitiin, ihmiset heräsivät.
Vuosien varrella talkoolaislta on kerätty roskien lisäksi talteen kiinnostavaa dataa. Kymmenen vuoden aikana talkoissa on raportoitu yli 730 000 kerättyä roskaa.
Raportoinnilla pureudutaan roskaantumisongelman syntyyn: millaista roskaa löytyy rannoilta? Ja saataisiinko ongelmaa kitkettyä lisäämällä esimerkiksi roska-astioita?
Siisti Biitsi -talkoolaiset poimivat saaristoympäristössä roskat talteen ja vievät ne edelleen omiin roskiksiinsa tai kaupunkien roskahuollon piiriin. Omia talkoita ovat järjestäneet esimerkiksi koulut ja yhdistykset. Kuva: Terhi Takkinen, PSS ryPSS ry huoltaa ja tyhjentää lähes 200 Roope-palvelupistettä ympäri Suomen. Jätepisteitä, kuivakäymälöitä, polttopuita, metalliromujen keruuta.
Roope-jätepisteissä vastaanotetaan sekajätteen lisäksi lasia, pienmetallia sekä joissakin pisteissä paperia, pahvia ja biojätettä. Näistä biojäte on hankalinta, sillä sen keruu vaatii jatkuvaa huoltoa.
Romut talteen. Roope-alus kerää ja kuljettaa metalliromua Saaristomeren saarista. Kuva: Terhi Takkinen, PSS ryKäytöstä poistetut lasikuituveneetkin saariston asukas saa kampanjoiden aikana lähetettyä huoltoaluksen matkaan ja kierrätykseen maksua vastaan.
Merenkulku tekee osansa ympäristön hyväksi. Kaikissa Itämeren alueen satamissa satamamaksuun sisältyy myös käymälävesien talteenotto.
Valumavedet rannikon läheisyydessä sijaitsevilta pelloilta pahentavat vesistöjen rehevöitymistä ja leväongelmaa.
M/S Roopen kansihenkilö Linda Johansson huoltaa jätepistettä Saaristomerellä. Kuva: Terhi Takkinen, PSS ryHuoltoalukset tuovat vuodessa tonneittain rannoilta kerättyä jätettä.
Siisti Biitsi -talkoosiivouksissa maailman yleisin roska, tupakantumppi, johtaa tilastoa. Muoviroskat, ruokapakkaukset, pahvit ja korkit — kärkisijoilla nekin.
Siisti Biitsi -talkoosiivouksissa maailman yleisin roska, tupakantumppi, johtaa tilastoa.
”Kun ihmiselle antaa mahdollisuuden käyttäytyä fiksusti, hän toimii niin.”
Jätepisteet vaativat säännöllistä huoltoa ja tyhjennystä veneilykaudella. Kuva PSS ry:n Pohjanlahden alueelta. Kuva: Terhi Takkinen, PSS ryPSS ry:n Aija Kasken kokemusten perusteella suhtautuminen jätteisiin ja luontoon on viestinnän ja hankkeiden kautta muuttunut.
”Aiemmin, kun ei ollut tapaa viedä esimerkiksi rikkoontuneita koneita takaisin saarista mantereen jätehuoltoon, tavarat hetekoista jääkaappeihin jäivät luontoon.”
Muovijätteisiin havahduttiin vasta 1960-luvun lopulla. 2000-luvulla ymmärrettiin tutkittaessa mikromuovin kertyminen kalojen ja lintujen elimistöön.
PSS asensi viime kesänä kaupunkien valittuihin hulevesikaivoihin suodattimet Helsingissä, Lahdessa ja Turussa. Näin voitiin tutkia, minkälaista roskaa niiden kautta kulkeutuu vesistöihin.
Katukaivojen suodattimiin jääneistä, halkaisijaltaan yli 2,5 sentin makroroskista 80 prosenttia oli muovia. Mikroroskat ovat halkaisijaltaan alle puoli senttimetriä.
Pidä Saaristo Siistinä ry
Perustettu 1969, kun yksityishenkilöt huolestuivat rantojen ja saariston roskaisuudesta.
Perustajia olivat kemiönsaarelainen kunnallispoliitikko Rabbe Laurén, hänen vaimonsa Renée Laurén sekä kirjailija Gunnar Matsson. Säveltäjänä, näyttelijänä ja laulajana tunnettu Lasse Mårtensson oli yhdistyksessä mukana alusta asti.
Edistää konkreettisin teoin Suomen vesistöjen hyvinvointia ja luo edellytyksiä kestävälle vesillä liikkumiselle.
13 000 jäsentä. Jäsenmaksu 50 euroa, nuorisojäseniltä 25 euroa. Jäsenet ovat veneilijöitä, melojia, saaristolaisia ja retkeilijöitä.
Toiminnan vuosibudjetti on noin kaksi miljoonaa euroa. Varat järjestö kerää jäsenmaksuilla, yritysyhteistyöllä, ympäristöministeriön tukena ja projekteilla.
PSS ry:n Roope-satamaohjelmaan kuuluu noin 60 satamaa.
Palvelut ovat käyttäjille olemassa, on PSS ry:n jäsen tai ei.
Vuonna 1995 yhdistyksessä aloittaneen Aija Kasken mukaan veneilijät ovat olleet eturintamassa huomioimassa saariston jäteongelmaa.
”Vielä 1990-luvulla veneiden käymäläpäästöjä ei ymmärretty. Nyt merenlahdet pysyvät puhtaina, kun vessatkin tyhjennetään satamien imupisteissä.”
Veneilijöiden jätevesitankit eli septit tulisi tyhjentää niille tarkoitetuille imusäiliöasemille. Käyttökulttuuri on Kasken mukaan parantunut, tyhjennyslaitteekin ovat käyttövarmempia. Käymäläjätetankit ovat katsastetuissa käymälällä varustetuissa veneissä pakollinen varuste.
Roope-jäsentarra on hyvin tunnettu logo ja brändi Suomen vesistöissä ja satamissa. Tarra veneessä kertoo jäsenyydestä. Kuva: Kimmo Lundén”Yksittäisen ihmisen toiminnalla on merkitystä, etenkin nuoret ymmärtävät sen.”
Kun myös päättäjiin lukeutuu joukko veneilijöitä ja vesistöissä retkeilijöitä, ympäristöviesti menee perille aina jossain ja jonkun kautta.
Roska-Roope-lautta toimii myös ympäristökasvatusvälineenä kiertäessään muun muassa kesän festarilla. Kuvassa lautta kuvattuna Aurajoella, Turussa. Kuva: Pasi LeinoRannoista tuskin koskaan tulee täysin roskattomia. Siisti Biitsi -talkoita voivat järjestää yhdistykset, seurat, harrastusryhmät, koulut, kunnat, partiolippukunnat, yritykset ja yksittäiset henkilöt. PSS ry on teettänyt talkoisiin roskapussit.
”Kummallisesti silmät avautuvat, kun ollaan vietetty Siisti Biitsi -siivouspäivää rannalla. Se on koukuttavaa kuin marjastaminen!” Kaski kuvaa roskien poimintaa roskapihtien kanssa.
Siisti Biitsi -talkoita on keväällä tehty jo Etelä-Suomessa ja ensi syksyyn mennessä talkoot laajenevat sisämaahan ja järville.
10. kesäkuuta talkooporukat keräsivät roskia PSS ry:n organisoimassa tapahtumassa Inkoon venesatamassa.
PSS ry:n alukset liikkuvat vesillä aikaisesta keväästä myöhään syksyyn.
- Osaston luetuimmat
