Tiet ja nettihteydet ovat tärkeitä, mutta kunnatkin voivat tehdä paljon harvaan asuttujen alueiden elinkeinoelämän eteen, sanoo johtaja Leila Helaakoski Pohjois-Pohjanmaan elykeskuksesta.
Jotta yritys voi toimia hieman syrjemmässäkin, perusasioiden pitää olla kunnossa. Harvaan asutuilla alueilla korostuvat teiden kunto ja tietoliikenneyhteydet.
Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto pyysi hiljattain tarjouksia laajakaistaverkosta, eikä ainoatakaan tullut.
”Se on murheellista syrjäseutujen yrittäjien kannalta.”
Kunta voi vaikuttaa vetovoimaansa asuinpaikkana, Helaakoski muistuttaa.
”Melkein joka kunnan kohdalla voi sanoa, ettei maailma sitä kuntaa kaipaa. Kuntien pitää itse olla avoimia ja tarttua uusiin tilaisuuksiin.”
Hyvästä esimerkistä oma-aloitteisena toimijana käy Pudasjärvi, joka aikoo kasvattaa väestöään maahanmuuton avulla.
Kuntaan avattiin pakolaisten vastaanottokeskus 2009 ja osa väestä aiotaan saada juurtumaan seudulle.
Maaseudulla kärsitään samanaikaisesti työvoimapulasta ja työttömyydestä. Osasyynä on koulutettujen nuorten kielteinen asenne omaa kotiseutua kohtaan.
Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) selvityksen mukaan nuorilla on käsitys, että menestyvä ihminen ei voi elää harvaan asutulla seudulla.
”Kyselytutkimuksen mukaan yli 60 prosenttia korkeakouluopiskelijoista on mieluummin Oulussa työttömänä kuin palaa töihin kotiseudulleen”, Helaakoski mainitsee.
Monella on kotikunnastaan kielteinen mielikuva: paikallispoliitikot siellä riitelevät keskenään eikä nuoria kuunnella. Kaupunkeihin jäädään myös harrastusten ja ystäväpiirin vuoksi.
Helaakosken mielestä kuntien pitäisi harjoittaa kouluissa kotiseutupedagogiikkaa eli opet-
taa arvostamaan omaa synnyinseutua alakoulusta lähtien.
Yhteisöllisyyttä ja talkoohenkeä tarvitaan, koska valtion ja EU:n rahat ovat tiukassa.
Työvoiman kohtaanto-ongelmat johtuvat osin väärästä koulutustarjonnasta. Esimerkiksi johtamista opiskelleita tradenomeja valmistuu liikaa, kun yrityksissä tarvittaisiin kirjanpitäjiä ja palkanlaskijoita.
”Ei kukaan palkkaa 23-vuotiasta, vastavalmistunutta johtajaa”, Helaakoski napauttaa.
Hän patistaa ammattikouluja tiukempaan yhteistyöhön yritysten kanssa. Harjoittelupaikat eivät saisi olla yksittäisten hankkeiden varassa.
Vaikka työpaikka löytyisi ja muutto maaseudulle olisi mieleen, puolisollekin olisi löydettävä toimi. Tässäkin kunnat voisivat tarjota aktiivista palvelua.
Helaakoski puhui harvaan asuttujen seutujen ongelmista Harva-seminaarissa Pudasjärvellä perjantaina.
HENRIK SCHÄFER
Yli 60 prosenttia korkeakoulu-
opiskelijoista on mieluummin Oulussa työttömänä
kuin palaa töihin kotiseudulleen.