Viljelijä voi olla avuton varislintujen edessä – metsästysaika alkaa vasta sen jälkeen, kun vahingot ovat toteutuneet

Toukokuun lopussa vimpeliläisen mansikanviljelijän Janne Pohjoispään viljelmillä tuhoja tekivät suuret naakkaparvet. Naakat olivat repineet maasta irti arvioiden mukaan 5500 tainta. Pohjoispään omien laskelmien mukaan vahingon rahallinen määrä olisi noin 10 000 euroa menetetyn sadon, uusien taimien ja työkustannusten muodossa.

Kuvassa näkyy naakkojen repimiä mansikan taimia Kuva: Janne Pohjoispää

Pohjoispää haki poikkeuslupia naakkojen ampumiseen, mutta lupia ei irronnut riistakeskukselta. Luvan epäämisen perusteluissa vedottiin siihen, että lintuja olisi pitänyt torjua muilla keinoin.

Riistapäällikkö oli ohjeistanut Pohjoispäätä pelottelemaan lintuja esimerkiksi puhallettavilla ihmisen muotoisilla ilmapusseilla. Pohjoispää kertoo käyttäneensä myöhemmin haukkaa imitoivaa leijaa lintujen pelotteluun, mutta vaikutus on ollut mitätön.

”Haukka lentelee tuossa komeasti tuulessa, mutta varislinnut ja rastaat ei siitä paljoa välitä”

Viljelijää mietitytti lainsäädäntö. Pelottelun ja pesimärauhan rikkomisen raja on häilyvä. Pohjoispää arvioi, että huonoimmassa tapauksessa häntä voitaisiin syyttä pesimärauhan rikkomisesta, mikäli hän alkaisi hätyyttelemään lintuja ilman poikkeuslupia. Lintuja pesi myös mansikkapeltojen kupeessa.

Pohjoispään mielestä varislintujen pesimärahoitus on ajoitukseltaan huonoin mahdollinen maatalousvahinkojen ehkäisemiseksi. Vahingot viljelyille tapahtuvat pääosin pesimärauhoituksen aikana.

Metsästyksellä ei siis pystytä ennaltaehkäisemään lintujen aiheuttamia tuhoja.

Paikoin naakat olivat nokkineet mansikan taimia lähes järjestelmällisesti suurelta alueelta. Kuva: Janne Pohjoispää

Varislinnut saavat myös muita vahinkoja aikaan. MTK Etelä-Pohjanmaan kenttäpäällikkö Ari Perälä kertoo, että varisten nokkimat paalit ovat yleinen murhe. Toinen ongelma on lintujen uloste ja sen aiheuttama hygieniariski viljasiiloissa.

Varislinnut ei ole täysin ongelmattomia luonnonkaan kannalta. Helsingin yliopiston tutkija Veli-Matti Väänänen kertoo varislintujen olevan yleisimpiä pesärosvoja supikoirien jälkeen.

Väänänen on tutkinut pesien ryöstöastetta keinopesien ja riistakameroiden avulla.

”Meidän pesäkokeissa varislinnut ovat aiheuttaneet puolet kaikista pesien ryöstöistä. Variksien ja harakoiden merkitys korostuu erityisesti tilakeskusten lähellä ja isoilla peltoaukeilla”

Väänäsen mukaan varis on rehevillä kosteikoilla kaikista yleisin pesärosvo. Siis supikoiraakin yleisempi.

Kokeissa kaikista pesistä varikset ovat tuhonneet 15-20 prosenttia. Variksen kanta on ollut viime vuosina taantumaan päin. Syynä on mitä luultavammin kaatopaikkojen vähentyminen. Naakkojen kannat ovat taas nousseet hurjasti.

Väänäsen mukaan varisten metsästyksellä voidaan parantaa muiden lintujen pesimän edellytyksiä. Muutamasta pesivästä variksesta 200 hehtaarin järven rannalla ei ole merkittävää haittaa. Isot pesimättömien lintujen parvet saavat kuitenkin tuhoa aikaan.

Varislintujen metsästys alkoi 1.8. Lintuihin kuuluvat varis, naakka, harakka ja poronhoitoalueella korppi.

Lue myös:

Esa Selin kyllästyi mansikkamaalla vieraileviin siivekkäisiin: Nyt räkättirastaita ammutaan poikkeusluvilla