Turun mahdollisella pakkoliitosalueella on neljä kuntaa, joiden asukkaiden kuntavero todennäköisesti nousee liitoksessa Turkuun. Muualla kehyskuntien asukkaat voivat pääsääntöisesti toivoa, että verotus kevenee liitoksen alkuvuosina.
Niin käy, jos pakkoliitokset noudattavat kuntaliitosten yleisintä kaavaa: ensimmäisenä vuotena kuntaveroprosentti on sama kuin keskuskunnassa edellisvuonna.
Turun seudulla Kaarinan, Liedon, Ruskon ja erityisesti Naantalin veroprosentti on tänä vuonna alempi kuin Turun.
Muualla samassa tilanteessa omaan keskuskaupunkiinsa nähden ovat Muurame ja Kontiolahti. Kontiolahden tilanne voi tosin muuttua, kun varuskunta suljettiin vuodenvaihteessa.
Kehyskuntien matalammasta veroprosentista huolimatta Turun kuntaverotus ei ole erityisen kireä. Hallituksen listalla olevista maakuntakeskuksista vain Porissa on matalampi veroprosentti kuin Turussa.
Kuntaveroprosentit ovat tämänvuotisia. Kuntien tilanne ja veroprosentti muuttuvat hyvin todennäköisesti ennen kuin kuntaliitokset ovat päivän asiaa. Keskimäärin kuntien veroprosentit ovat nousseet 0,25 prosenttiyksikön pykälän joka toinen vuosi.
Maaseudun Tulevaisuuden selvityksen (MT 13.1.) mukaan vuosien 1993–2013 kuntaliitoksissa veroprosentti on useimmin ollut ensimmäisenä vuotena sama kuin keskuskunnassa edellisvuonna. Joka toisen kehyskunnan asukkaille se on merkinnyt kuntaverotuksen kevenemistä.
Kehyskuntien asukkaiden veroetua on kestänyt yleensä muutaman vuoden.
Keskuskunnan verotus on ensimmäisen vuoden jälkeen alkanut kiristyä hieman nopeammin kuin kaikkien kuntien, kun verrataan keskiarvoja.
Vuoden 2009 jälkeen kehyskuntien etua on ollut vähemmän ja harvemmin kuin sitä ennen.
Hallitus haluaa kuntaliitokset yli 100 000 asukkaan työssäkäyntialueilla.
Se tarkoittaa kymmentä maakuntakeskusta, kunhan jo tiedossa olevien yhdeksän lisäksi suunnitelmat tehdään myös Seinäjoen osalta. Listalta puuttuvat Lappeenranta ja pääkaupunkiseutu.
Ensi vaiheessa kunnat tekevät päätökset itse. Siltä varalta, ettei tulos ole hallitusta tyydyttävä, hallitus valmistelee lakia kuntaliitosten kansanäänestyksestä. Siinä äänet laskettaisiin koko alueelta eikä kuntakohtaisesti.
Kuntaverotuksen erot ennakoivat, että Turun ympäristössä vapaaehtoiset päätökset ovat tiukassa.
Toisaalta turkulaisilla on vastaavasti erityinen syy äänestää liitoksien puolesta, jos kansanäänestykseen mennään.
Veroprosentit eivät välttämättä kuvaa kuntien todellista taloudellista tilannetta eivätkä varsinkaan sen tulevaa kehitystä. Kuntaliitoksiin suhtautumiseen liittyy myös tunnesyitä oman kunnan säilyttämiseksi, jos talous antaa siihen mahdollisuuden.
Pääkaupunkiseudulla hallitus käynnistää erillisen kuntajakoselvityksen.
HEIKKI VUORELA
Kuntien tilanne ja veroprosentti muuttuvat hyvin todennäköisesti
ennen kuin kuntaliitokset ovat
päivän asiaa. Keskimäärin kuntien
veroprosentit ovat nousseet
0,25 prosenttiyksikön pykälän
joka toinen vuosi.