Vielä muutama vuosi sitten metsäteollisuutta pidettiin vanhanaikaisena ja jopa auringonlaskun alana. Perinteinen puun jalostaminen sopi huonosti tietoyhteiskunnaksi ponnistelevan kansakunnan imagoon.
On totta, että metsäteollisuuden tulevaisuus on näyttänyt välillä todella synkältä ja tehtaita on suljettu ympäri Suomea. Paperin kulutus laskee edelleen. Rakennemuutosta kuvaa hyvin se, että Suomessa on enää yksi sanomalehtipaperia valmistava paperikone. Sanomalehtipaperin vienti on pudonnut kymmenen viime vuoden aikana 1,14 miljoonasta tonnista 0,15 miljoonaan tonniin.
Metsäteollisuuden tilanne on kuitenkin muuttunut. Yksi syy metsien merkityksen nousuun on ympäristötietoisuuden lisääntyminen. Uusiutuvana ja hiiltä sitovana raaka-aineena puu on korvaamaton. Puu taipuu perinteisten jalostusmuotojen lisäksi moneen muuhunkin tarkoitukseen.
Metsäteollisuuden oman vision mukaan Suomessa on vuonna 2030 menestyvä ja uudistuva metsäklusteri, jonka tuotteet ja palvelut ovat maailman halutuimpia. Tuotteiden ja palvelujen arvon pitäisi olla vuoteen 2006 verrattuna kaksinkertainen.
Puun monimuotoisuudesta kertoo se, että vision mukaan vähintään puolet metsäklusterin tuotteiden arvosta tulee tuotteista, joita ei vuonna 2006 edes valmistettu.
Suomalaisen metsäteollisuuden aikaisempi menestyminen on perustunut Metsäteollisuus ry:n innovaatiojohtajan Antro Säilän mielestä kilpailijoita halvempaa puuhun ja työhön. Hänen mukaansa suomalainen metsäteollisuus ei ole juurikaan keksinyt uusia tuotteita ja menetelmiä, vaan ne on kopioitu muualta ja kehitelty paremmiksi. Enää tämä ei onnistu, koska kopioinnin hoitavat venäläiset ja kiinalaiset. Nyt pitää keksiä uutta. (MT 20.2.)
Metsäteollisuuden visio tulevaisuudesta on haastava, mutta ei mahdoton. Suomalainen metsäteollisuus on pystynyt uudistumaan historiansa aikana monta kertaa. Kaskirukiin viljelystä on siirrytty tervan polton, lankun sahaamisen, lankarullien ja paperin valmistuksen kautta nanoselluun.
Uusien tuotteiden kehittäminen on kallista ja vaatii pitkäjänteisyyttä. Uuden kehittelyn rinnalla tarvitaankin perinteistä teollisuutta. Säilä muistuttaa, että monet uutuudet on integroitu selluteollisuuteen. Uusista innovaatioista huolimatta metsäteollisuuden perustana säilyvät sellu, paperi, kartonki, pehmopaperit ja puutuotteet.
Puu on todella monimuotoinen raaka-aine. Energiateollisuudessa puuraaka-aineesta voidaan valmistaa muun muassa haketta, pellettejä, bioöljyjä ja biokaasua. Puusta voidaan valmistaa kaikkia samoja tuotteita kuin öljystäkin.
Yksi uusimmista innovaatioista on nanokuituisesta selluloosasta valmistetun kalvon käyttäminen lääketeollisuudessa.
Ongelmista huolimatta metsäsektori tuo edelleen lähes kolmanneksen Suomen nettovientituloista. Alan merkitys korostuu entisestään, kun otetaan huomioon, kuinka paljon se korvaa esimerkiksi tuontienergiaa.
Nykyisessä taloustilanteessa Suomi tarvitsee kipeästi uusia eväitä talouskasvun vauhdittamiseksi. Metsät ovat kiistatta Suomen merkittävin luonnonvara. Puun käytön lisäämiseen on hyvät mahdollisuudet, koska nykyisin vain noin puolet metsien kasvusta hyödynnetään.
Pärjätäkseen kansainvälisessä talouskilpailussa Suomen on kyettävä hyödyntämään omia vahvuuksiaan. Parhaiten tässä onnistutaan investoimalla metsiin ja metsäteollisuuden kehittämiseen.