Tiedepaneelien yhdistäminen olisi ennemmin mahdollisuus kuin uhka, näkee MTK:n Tiirola
Jos tiedepaneelit päädytään yhdistämään, poliittiset päätöksentekijät voisivat saada aiempaa kokonaisvaltaisempaa ja eri näkökulmia yhdistelevää tietoa, Tiirola arvioi.Tilaajalle
”Ymmärrän, että valtiovalta hakee repivän tieteellisen keskustelun aikana laaja-alaisempaa tieteellistä synteesiä”, sanoo MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola. Kuva: Sanne KatainenMTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola näkee tiedepaneelien mahdollisessa yhdistämisessä enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia.
Helsingin Sanomat uutisoi eilen tiistaina, että neljä eri tiedepaneelia olisi määrä yhdistää. Ne ovat ilmastopaneeli, luontopaneeli, kestävyyspaneeli sekä metsäbiotalouden tiedepaneeli.
Suunnitelma on saanut osakseen rajuakin kritiikkiä, mutta Tiirola näkee asiassa myös positiivisia puolia. Esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden parantamiseen ja ilmastonmuutokseen hillintään liittyy paljon yhteneviä mutta myös ristiriitaisia näkökulmia.
”Poliittiset päätöksentekijät voisivat saada kokonaisvaltaisempaa ja eri näkökulmia yhdistelevää tietoa, jos paneelit päädyttäisiin yhdistämään”, hän arvioi.
Paneelit ovat riippumattomia asiantuntijaelimiä, jotka kokoavat tutkimustietoa ja laativat politiikkasuosituksia. Niistä ilmastopaneeli ja luontopaneeli ovat lakisääteisiä ja saavat rahoituksensa ympäristöministeriön kautta.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ohjeisti tänään keskiviikkona, että ilmastotutkimuksen ja luontotutkimuksen tieteelliselle paneelityölle turvataan työrauha erillisinä omiin tutkimusalueisiinsa keskittyvinä rakenteina.
”Ratkaisevaa on, miten yhdistäminen toteutetaan. Ymmärrän, että valtiovalta hakee repivän tieteellisen keskustelun aikana laaja-alaisempaa tieteellistä synteesiä”, Tiirola sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
