Sami Kirjavainen teki elokuun alussa remonttia. Kotitalon seinät saivat uuden maalipinnan. Kuva: Petteri Kivimäki
”Kuin 40-vuotinen työura olisi pyyhitty kerralla pois” – Kaipolan tilanne vetää paikallisten mielet vakaviksi
Tehdasalueella on uusia toimijoita ja sen ympärillä asutaan edelleen, mutta elämänmeno Kaipolassa on hiljentynyt.Jämsä
Eläkkeellä oleva paperitehtaan entinen insinööri ja osastopäällikkö Antti Harju on asunut Kaipolan Tiirinniemessä vuodesta 1971. Kuva: Petteri KivimäkiVuonna 1952 perustetun Kaipolan paperitehtaan ympärille rakentui nopealla tahdilla yhteisö.
Tehtaanjohtaja, insinöörit ja ylemmät toimihenkilöt asuivat englantilaistyylisesti rakennetulla Tiirinniemen asuinalueella suurjärvi Päijänteen rantamilla. Työläiset asettuivat läheiselle puutaloalueelle sekä tehtaan välittömässä läheisyydessä sijaitseviin kerrostaloihin.
”Jämsässä oli reilusti yli tuhat teollista työpaikkaa 1970-luvulla, kun yhteen lasketaan Kaipolan sekä Jämsänkosken paperitehtaat. Tehtaat tuottivat merkittäviä verotuloja kaupungille”, Jämsän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jorma Poti (sd.) muistelee.
50 vuotta myöhemmin paperitehtaan päivät on luettu. Tehdasalueella on uusia toimijoita ja sen ympärillä asutaan edelleen, mutta Kaipola on hiljentynyt.
Vuosikymmeniä paperitehtaalla työskennellyt Antti Harju kertoo asuneensa Kaipolassa vuodesta 1964 ja Tiirinniemessä vuodesta 1971.
”43 vuotta olin paperitehtaalla. Ensin nuorena miehenä vuorotyöntekijänä paperikoneella. Myöhemmin kouluttauduin insinööriksi ja tein niitä töitä.”
Harju työskenteli Kaipolassa myös projekti- ja tuotantopäällikkönä. Eläkkeelle hän jäi osastonjohtajana.
Tehtaan lakkautusta koskien Harju ei sanojaan säästele.
”Helvetinmoinen pettymys. Tiedän, että tehdas oli hyvässä kunnossa. Yhtiön johdossa saksalaisten vaikutus on kasvanut suureksi, ja se näkyy.”
Kaipolan ja koko Jämsän nykytilannetta hän kertoo seuraavansa suuren huolestuneisuuden vallassa.
”Vielä toivon, että järkevät hankkeet etenisivät tehtaan puitteissa. Merkittävimpänä avauksena pidän kalankasvatuslaitosta. Pakko on uskoa tulevaisuuteen.”
Kaipolan puutaloalueella Sami Kirjavainen maalaa rintamamiestalon seinää. Kirjavainen kertoo asuneensa Kaipolassa koko ikänsä.
”Isäni oli tehtaalla töissä. Itse en siellä koskaan työskennellyt, joten tehtaan loppuminen ei ollut aivan niin omakohtainen asia. Mutta paljon täältä muutti työikäisiä pois, kun tehdas lakkasi”, Kirjavainen sanoo.
Sen seurauksena palvelut ovat huonontuneet.
”Apteekki, pankki, baari ja useampikin kauppa ovat lähteneet. Kurjaahan tämä on.”
Eero Hakaniemi työskenteli Kaipolan paperitehtaalla yli 40 vuotta. Kuva: Petteri KivimäkiSaman kadun varrella olevan rintamamiestalon puuaitaa trimmaava Eero Hakaniemi on kertoo olevansa talkoissa.
”Asun itse Himoksella. Olen leikkuutalkoissa täällä vaimoni veljen kotona. Mutta Kaipola on tuttu paikka, teinhän paperitehtaalla yli 40-vuotisen työurani.”
Hakaniemi oli pitkään tehtaan vuoromestarina.
”Eläköidyin 2014 ylimestarina, täysin palvelleena.”
Tehtaan lakkautus on ollut hänelle kova paikka.
”Kun kuulin siitä niin tuntui, kuin koko 40-vuotinen työurani olisi pyyhitty pois”, mies harmittelee.
Vanhaa työpaikkaansa Hakaniemi kehuu maailman parhaaksi.
”Meillä oli paras mahdollinen työporukka ja yhteishenki. Ei olisi voinut toivoa parempia työkavereita ja esimiehiä.”
Kaipolan nykymeno ei vakuuta.
”Epämääräistä ja hämäräperäistä touhua.”
Juttua on muokattu 28.8. klo 13:30. Haastatellun nimi on Eero Hakaniemi, ei Eero Hakanen.
- Osaston luetuimmat
