WWF selvitti, ovatko yritysten hiilineutraaliuslupaukset viherpesua ‒ takeita ilmastotoimista ei välttämättä ole

WWF:n tuoreen selvityksen mukaan hiilineutraaliusväittämien käyttäminen markkinoinnissa on villiä ja saattaa johtaa kuluttajaa harhaan.

Hiilineutraaliusväittämien käyttö markkinoinnissa on yleistynyt voimakkaasti viime aikoina.

WWF:n tiedotteen mukaan yrityksillä tulee olla selkeä suunnitelma päästöjen vähentämiseksi, jotta tuotteita voidaan mainostaa hiilineutraaleina.

Tuotteiden markkinoinnissa saatetaan esimerkiksi kertoa, että tuotteen hiilijalanjälki on hyvitetty, tai että yritys aikoo olla hiilineutraali johonkin aikarajaan mennessä.

”Halusimme selvittää, mihin väittämät perustuvat, ja voiko kuluttaja luottaa niihin. Olemme huolissamme mahdollisesta viherpesuriskistä”, kertoo selvityksen tehnyt WWF:n asiantuntija Helka Julkunen tiedotteessa.

“Kuluttajat ovat kyselyiden perusteella hämillään ilmastoväittämistä. Hiilineutraaliusväittämien käyttö markkinoinnissa on villiä, eivätkä suomalaiset kuluttajansuojaviranomaiset ole vielä kunnolla puuttuneet asiaan”, sanoo WWF:n ilmastovastaava Bernt Nordman tiedotteessa.

Selvitystä varten kerättiin väittämiä sieltä, missä kuluttaja niitä arjessa kohtaa: tuotepakkauksista, TV-, radio- ja lehti- ja joukkoliikennemainoksista, yritysten somekanavista ja verkkosivuilta.

Mukana selvityksessä on noin 100 eri alan yritystä. Selvityksen tehnyt Julkunen yllättyi huomatessaan, kuinka vähän yritykset kertovat päästövähennyssuunnitelmistaan.

”Kuluttajan on erittäin vaikea arvioida hiilineutraaliusväittämän todenmukaisuutta. Yritysten verkkosivuilla on usein tietoa vain suppeasti, tai tieto voi olla vanhentunutta”, Julkunen kertoo havainnoistaan tiedotteessa.

Joskus yritykset päätyvät päästöjen leikkaamisen sijaan tai lisäksi kompensoimaan niitä, mikä on monella tapaa ongelmallista.

”Päästöjen vähentämisen tulisi aina olla etusijalla. Jos päästöjä kompensoidaan, rahoitettavat ilmastonmuutoksen hillintätoimet tulisi valita laadukkaan kompensaation kriteerien mukaan. Näin ei selvityksemme mukaan kuitenkaan aina tapahdu”, Julkunen kuvailee.

Toinen ongelma, joka selvityksessä nousi esille, ovat hiilineutraaliuuden kaukaiset tavoitevuodet: sanotaan esimerkiksi, että yrityksen tuote tai palvelu on hiilineutraali vuoteen 2030 tai 2050 mennessä.

Tulevaisuuteen suuntaava väittämä mahdollistaa sen, että yritys voi markkinoida tuotteitaan ympäristöystävällisyydellä, vaikka tuote ei vielä myyntihetkellä olisi hiilineutraali.

”Hiilineutraaliusväittämä on lupaus kuluttajalle. Jos yritykset eivät pidä lupauksistaan kiinni, kuluttajan luottamus murenee. Silloin tilanteesta kärsivät myös ne yritykset, jotka aidosti pyrkivät ympäristöystävällisyyteen ja toimivat aktiivisesti sen eteen”, Julkunen sanoo tiedotteeessa.

“WWF haluaa olla mukana käynnistämässä keskustelua hiilineutraaliusväittämistä yritysten ja viranomaisten kanssa. Tiistaina julkaistavassa selvityksessä neuvotaan myös yrityksiä hiilineutraaliusväittämien vastuulliseen käyttöön”, Nordman jatkaa.

WWF:n mielestä yritysten tulisi viestiä pelkkien tulevaisuudensuunnitelmien sijaan jo tehdyistä toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista.

“Tehty teko on se, jolla on todellinen vaikutus ilmastoon”, Julkunen toteaa.

WWF järjestää selvityksen julkaisun yhteydessä tiistaina 14.6. etäseminaarin Ostatko hiilineutraalia? Viherväittämien käyttö markkinoinnissa.