• Ajattelin pyytää armonpillerin, kun se on tarpeen ja mahdollista – Lääkäriliitto päättää kannastaan tänään

    Pohjaesitys Lääkäriliiton valtuuskunnalle oli, ettei kielteistä kantaa armokuolemaan muuteta.
    Jos lääkärin avustama tai tekemä elämän päättämisoikeus toteutuisi, tekovälineenä olisivat lääkkeet.
    Jos lääkärin avustama tai tekemä elämän päättämisoikeus toteutuisi, tekovälineenä olisivat lääkkeet. Kuva: Kimmo Haimi
    Uutiset|Terveydenhuolto
    16.5.202413:32
    Analyysi
    Eija Mansikkamäki

    Lääkäriliiton valtuuskunta päättää tänään torstaina lääkärien kannasta eutanasiaan eli avustettuun kuolemaan.

    Varsinaisia päätöksiä tekee aikanaan eduskunta. Keskustelu alkanee syksyllä eutanasian laillistamista ajavan kansalaisaloitteen myötä, sillä se sai maaliskuussa kokoon kannatusilmoitukset.

    Myös Lääkäriliitto voi ajaa asiaa aktiivisesti tai yhtä hyvin jarruttaa sitä. Ennalta tiedettiin, ettei päätös ole helppo.

    Lääkäriliiton eettisen neuvottelukunnan kanta oli, ettei liiton pidä muuttaa eutanasialle kielteistä linjaansa, samoin hallituksen pohjaesitys. Odotettavissa on siis äänestys.

    Eutanasialla tarkoitetaan henkilön pyynnöstä tapahtuvaa ja lääkärin tarkoituksellisesti suorittamaa elämän päättämistä lääkkein.

    Lääkäriavusteisella itsemurhalla tarkoitetaan sitä, että lääkäri saattaa henkilön pyynnöstä tämän käyttöön lääkkeitä, joita ottamalla hän voi tehdä itsemurhan. Tätä saattaa tapahtua jo nyt.

    Vaikka enemmistö lääkäreistä sallisi eutanasian ja lääkärin avustaman kuoleman, enemmistö ei tekisi niitä.

    Lääkäriliitto on tutkinut jäsentensä eli lääkärien kantaa eutanasiaan kymmenen vuoden välein vuodesta 1993. Kannat ovat muuttuneet myönteisemmiksi, mutta hitaasti.

    Tälläkin kertaa tasan sama määrä, 29 prosenttia vastasi olevansa ”täysin samaa mieltä” ja ”täysin eri mieltä” väittämän ”Eutanasia tulisi laillistaa Suomessa” kanssa. Osittain samaa mieltä oli 25 ja osittain eri mieltä 11 prosenttia ja kantaansa ei osannut sanoa 5 prosenttia, joten kaikkiaan kanta kääntyi myönteiseksi.

    Hienoinen enemmistö toivoi liiton muuttavan nyt kielteistä kantaansa eutanasiaan, mutta toisaalta ei avustettuun itsemurhaan.

    Tulosta laimentaa se, että kyselyyn vastasi vain vajaa kolmannes liiton lähes 29 000 jäsenestä.

    Yllättävää oli kuitenkin, että vaikka enemmistö sallisi eutanasian ja lääkärin avustaman kuoleman, enemmistö ei tekisi niitä. Jos eutanasia olisi sallittua, 43 prosenttia ei voisi harjoittaa sitä edes joskus. Vain 13 prosenttia voisi ilman muuta avustaa kuolemaan ja mahdollisesti niin tekisi 18 prosenttia.

    Kielteisimmin eutanasiaan suhtautuivat kuolevien kanssa työskentelevät eli palliatiivisen erityispätevyyden saaneet lääkärit.

    Lääkärin omalla kohdalla päätös olisi siis vaikea. Ehkä juuri siksi kielteisimmin eutanasiaan suhtautuivat kuolevien kanssa työskentelevät eli palliatiivisen erityispätevyyden saaneet lääkärit: heistä eutanasian laillistamisen kanssa täysin eri mieltä oli puolet ja osittain eri mieltä 15 prosenttia, yhteensä 65 prosenttia, kuin muissa lääkäreissä yhteisluku oli 40 prosenttia ja näissä muissa myönteisiä kaikkiaan 55 prosenttia.

    Se pistää miettimään. Tietävätkö kuolevia hoitavat muita paremmin, kuinka loppuvaiheen potilas kärsii tai ei kärsi, kuinka pitkä loppuvaihe on, kuinka usein ihmeparanemisia sittenkin tapahtuu tai kuinka vaikeaa lopulta on kiirehtiä kuolevan ihmisen kuolemista?

    Mikä on elämän tarkoitus? Riittääkö siihen hengitys, pitääkö puhua, tuntea iloa tai edes kipua?

    Olen miettinyt näitä paljon. Silloin, kun tuttu alaikäinen hyppäsi korkealta ja halusi kuolla, mutta vammautuikin pahasti loppuiäksi. Silloin, kun ihminen on vanha ja muistisairas eikä ymmärrä itseään ja olemistaan, ei tunnista omaisiaan ja on ahdistunut, mutta syö ja liikkuu.

    Silloin, kun kävin pari viikkoa sitten kuusikymppisen kuolevan syöpäsairaan vuoteen ääressä. Kuihtunut ihminen, mutta terävä pää, ruoka maistui, mutta elintoiminnot hiipuivat eikä pelastamista enää yritetty. Hän olisi ainoana näistä kolmesta kyennyt toivomaan nopeutettua loppua vuosien taistelulle. En tiedä, olisiko toivonut, vaikka veneilijämiehenä puhuikin lähestyvästä lautturista. Äitienpäivänä tämä saapui.

    Hoivakodeissa tarjotaan myös saattohoitoa, kun elämänlanka ohenee.
    Hoivakodeissa tarjotaan myös saattohoitoa, kun elämänlanka ohenee. Kuva: Eija Mansikkamäki

    Olen siis miettinyt perimmäisiä. Mikä on elämän tarkoitus? Riittääkö siihen hengitys, pitääkö puhua, tuntea iloa tai edes kipua? Entä ymmärtää, nauttia ja ruoasta ja vain kevään valosta, jos mikään muu aisti ei enää toimi?

    Kysyin alaa tuntevalta ystävältäni, että jos en halua jäädä omaisteni taakaksi kuolemansairaana tai höperönä kalliin hoitokodin haahuilijana, kuinka pääsen pois? Eläimille on piikit ja pillerit, ihmisille ei, ainakaan vielä. Ja vaikka olisi, suostuuko lääkäri antamaan sen?

    Päätös on varmasti vaikea myös kuolevalle. Mutta jos elämänilo ja toivo ovat menneet, eivätkä viimeiset toiveeni konjakkihörpystä, mielimusiikista ja jalkojen hieronnasta lohduta, haluan näköiseni lähtöjuhlan ja jälkiruoaksi armonpillerin. Kyselyiden mukaan valtaosa suomalaista on kanssani samaa mieltä.

    Lisää aiheesta
    • Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan yli puolet siihen vastanneista sairaanhoitajista ja tavallisista suomalaisista kannattaa eutanasian laillistamista. EMMI KORHONEN / LEHTIKUVA.

      Yhteiskunta | Yli puolet suomalaisista sallisi eutanasian, kertoo kysely

    • "Rakastan hautausmaita. Käyn niillä matkoillanikin, sillä ne ovat yleensä kauniisti hoidettuja ja rauhoittavia paikkoja", sanoo Eija Mansikkamäki. "Täällä Hietaniemen hautausmaalla nukutin kerran esikoistani, mutta puutarhakoneiden pärinä tärveli unet. Ihmettelin, että eikö ihminen saa nukkua rauhassa edes hautausmaalla!"

      MT:n toimittaja halusi varautua omaan kuolemaansa – Eija Mansikkamäki teki kirjan kaikille kuolevaisille, koska sellainen puuttui

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Selälle ovat kohtalokkaita pitkä, yhtäjaksoinen istuminen sekä kylmiltään tehdyt äkkinäiset liikkeet.

    Koneviesti | Näin ehkäiset ja hoidat selkäkipuja – asiantuntijan ohjeilla ruoto kuntoon

    Tilaajalle
  • Tyypillinen työpäivän ruokailu näyttää monella konemiehellä tältä. ”Pohjolan banaani” kannonnokassa on silloin tällöin nautittuna lähes kansallisromanttinen kokemus, mutta monipuoliseksi ja pitkäaikaiseksi ruokavalioksi siitä ei ole.

    Koneviesti | Tällä ruokavaliolla konekuskin keho pysyy vireänä koko pitkän työpäivän — esittelyssä konkreettisia vaihtoehtoja konemiehen eväsvalikoimaan

    Tilaajalle
  • Työmukavuus on nousemassa tärkeään rooliin konetta hankittaessa. Rotator Oy:n konemyyjä Jani Ylösen mukaan useat asiakkaat ovat valinneet Hitachin paremman ohjaamon vuoksi. Uudessa vitossarjassa työasennon säädettävyys on aiempaa mallisarjaa parempi.

    Koneviesti | Näillä keinoilla kuskin kaivuasento kuntoon — työkykyä saa parannettua pienillä muutoksilla

    Tilaajalle