Vasikkakasvattamo siirtyi öljystä uusiutuvaan energiaan
Vasmo Oy ottaa vasikat sisään kolmeviikkoisina ja kasvattaa ne neljän kuukauden ikäisiksi. Riikka Peltokangas puhdistaa ritilöitä. Esko Keski-Vähälä Kuva: Viestilehtien arkistoVETELI (MT)
Vasikoiden välikasvattamon Vasmo Oy:n tiloja lämmitettiin viime vuoteen saakka öljyllä.
”Puntaroimme tuolloin useita vaihtoehtoja, myös puuhaketta ja turvetta. Päädyimme kuitenkin kalliolämpöön, sillä turpeessa ja hakkeessa laatu monesti vaihtelee. Kalliolämmössä vastaavaa ongelmaa ei ole”, taustoittaa Vasmo Oy:n toimitusjohtaja Sami Finnilä.
Finnilä uskoo myös, että kalliolämpö on energiaratkaisuna vähätöinen.
”Vasmo Oy:n osakkailla on kaikilla paljon töitä omasta takaa. Kukaan ei halunnut enää ryhtyä energia-alan yrittäjäksi.”
Kalliolämpö on vielä varsin harvinainen energiaratkaisu eläintuotannossa Suomessa.
”Kalliolämpöä käytetään enemmänkin asuinkiinteistöissä ja teollisuushalleissa, mutta tämä on tiettävästi ensimmäinen eläintila Suomessa, joka siirtyy kalliolämpöön”, kertoo urakoinnista vastannut lvi-yrittäjä Marko Klemola.
Lämpö otetaan maasta talteen porakaivon avulla. Lämpöenergia puristetaan kompressoreilla lämmitysveteen ja lämpimään käyttöveteen, joka johdetaan lämpökanaalia pitkin kiinteistön sisälle. Lämmönjakelu tapahtuu vanhoja, öljylämmityksessä käytettyjä laitteita hyväksi käyttäen.
Laitoksen varsinainen teho on 120 kilowattia ja varavoiman 42 kilowattia.
Kalliolämpölaitoksen urakointiin kului aikaa kaksi kuukautta. Kustannukset ovat 200 000 euron tuntumassa. Elykeskus tukee öljystä pois siirtymistä kattamalla kustannuksista neljänneksen.
Klemolan mielestä maatiloilla on energiantuotantopuolella miltei rajattomasti mahdollisuuksia.
”Eläintilalla energiaa pystytään nykyteknologialla ottamaan talteen esimerkiksi lietteestä ja poistoilmasta. Toisaalta myös aurinkovoimassa on kasvavia mahdollisuuksia.”
Finnilä uskoo niin ikään, että energiantuotanto maatiloilla lisääntyy tulevaisuudessa.
”Kyllä sinne suuntaan ollaan ehdottomasti menossa. Laitteet ovat kuitenkin toistaiseksi varsin kalliita, joten kehitys etenee hitaanlaisesti.”
JUKKA KOIVULA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat