Venäjän hallitus harjoittaa kostopolitiikkaa, arvioi Viron Nato-jäsenyden valmisteluun keskeisesti vaikuttanut Indrek Kannik. Kuva: Kimmo Lundén
”Venäjä on todellinen uhka turvallisuuspolitiikallemme"
Turun Yliopistosäätiö järjesti turvallisuuspoliittisen seminaarin Kuressaaressa Saarenmaalla. Muuttuva Eurooppa, Viron ja Suomen asema Venäjän naapurina puhuttivat.
Saarenmaan Kuressaaressa Euroopan turvallisuuspolitiikkaa puivat Euroopan hybridikeskuksen Jukka Savolainen (vas.) seminaarin puheenjohtajina toimineet Anders Blom ja Hannes Astok sekä Indrek Kannik. Kuva: Kimmo LundénViron puolustuspolitiikan tutkimuskeskuksen johtaja ja aiemmin kansanedustajana toiminut ja Mart Laarin hallituksen entinen puolustusministeri Indrek Kannik on pessimistinen Venäjän suhteen, kävipä Venäjän aloittamassa hyökkäyssodassa Ukrainassa miten tahansa:
”Venäjä on todellinen uhka turvallisuuspolitiikallemme. Kun historiassa on esimerkiksi ollut kymmenen vuoden rauhallinen aika, sitä on seurannut kaksi kertaa pidempi ajanjakso aggressioita. Keskipitkällä ja pitkällä tähtäimellä Venäjä on turvallisuusriski.”
”Haluaisin uskoa, että (presidentti) Putinin jälkeen viisari liikkuisi jälleen rauhallisempaan, demokratiaan, mutta pelkään, että käy toisin”, Kannik ennusti Viron Kuressaaressa järjestetyssä turvallisuuspoliittisessa seminaarissa 20. heinäkuuta.
Itämeren historiaa sekä Suomen ja Viron suhteita muuttuvassa Euroopassa käsitellyt seminaari oli järjestyksessä jo 13. Turun Yliopistosäätiön järjestämä tilaisuus Saarenmaan Kuressaaressa.
Muuttuvaa Eurooppaa on myös Suomen ja Ruotsin tulevat puolustusliitto-Naton jäsenyydet. Viro ja Baltian maat ovat olleet Naton jäseniä vuodesta 2004.
Mukana oli noin sata Yliopistosäätiön ystävää, alumnia ja yhteistyökumppania.
Kansanedustaja Anne-Mari Virolainen raportoi Suomen ja Viron yhteistyöstä ja tulevaisuuden tavoitteista. Kuva: Kimmo LundénKeynote-puheenvuoron piti kansanedustaja ja Suomen ja Viron tulevaisuusraportin raportöörinä toimiva kansanedustaja Anne-Mari Virolainen (kok.). Raportti valmistui viime kesäkuussa. Koronapandemia viivästytti keskusteluja ja raportin tekoa.
”Kun maahantulorajoituksia oli sekä Viroon että Suomeen, jatkoimme pyöreän pöydän keskusteluja risteilemällä ja kokoontumalla Tallinkin kabinetissa Suomen ja Viron välillä”, Virolainen kertoi käytännön järjestelyistä.
Jo 2021 maaliskuussa alkaneen työn tuloksia on tarkoitus esitellä tulevana syksynä.
Otsikolla 1+1=3 -visioraportti on jo julkaistu englanniksi ulkoministeriön sivustolla ja käännöstyö on valmisteilla. Raportin huomio on selviytymisessä ja yhteiskuntien uuudistumiskyvyssä jatkossa.
Virosta Suomi voi ottaa mallia startup-keskuksista, digiosaamisesta, rahoituksen ja osaajien houkuttelemisessa sujuvine työlupaprosesseineen. Suomen vahvuuksiksi on tunnistettu peliteknologia, ympäristö- ja terveysteknologia.
”Tarvetta on myös yhteiselle kieliohjelmalle Turun, Helsingin ja Tarton yliopistojen kesken.”
Virolainen arvioi kieliohjelman voisivan saada rahoituksen EU:n 750 miljardin euron elpymisrahastosta.
Kommodori evp Jukka Savolainen tuntee valtiollisten vaikuttamisyritysten konnankoukut työssään Euroopan hybridikeskuksessa Helsingissä. Kuva: Kimmo LundénEuroopan hybridikeskuksen verkostojohtajana Helsingissä toimiva Jukka Savolainen määritteli valtiolliset hybridiuhat suorasukaisesti: ”Kaikenlaiset konnankoukut, joita autoratiiviset valtiot virittävät demokraattisten valtioiden päänmenoksi.”
Savolainen arvioi Ukrainan sodan olevan vain pieni osa siitä suuresta kuvasta, jota Kiina ja Venäjä globaalin järjestelmän muuttamiseksi suunnittelevat.
”Jonain päivänä Siperian mittaamattomat luonnonvarat kuuluvat jälleen kiinalaisille. Tämä vaikuttaa Venäjään, joka haluaa kuulua samalle puolen Kiinan kanssa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
