Jari Saario aikoo soutaa vaarallisilla vesillä – vastaavaa ei ole kukaan muu yrittänyt

Jari Saario aikoo jälleen soutaa Atlantin halki. Tämänkertaista reittiä ei ole kukaan koskaan yrittänyt: Chilen Kap Hornilta Etelä-Afrikan Kapkaupunkiin maailman vaarallisimpia merialueita pitkin.

Alunperin Saarion valmentajan, soutajalegenda Charlie Pitcherin ehdottama reitti on pullollaan suuria numeroita: matkaa 8 000–10 000 kilometriä, aallonkorkeus 20 metriä, kesto 100–150 päivää. Lopulliset luvut riippuvat tuulen ja meren virtauksista. Suoraa reittiä ei airoin kannata yrittääkään.

Lähtöpaikkana Kap Horn ei ole soutuvesistä helpoin. Merestä nousevan kivisen jyrkänteen erottaa Etelämantereesta vain tuhannen kilometrin levyinen myrskyisä salmi.

Kaphoornariksi kutsutaankin purjekauppalaivan kapteenia, joka on onnistuneesti kiertänyt Kap Hornin. Heille oli aikanaan oma kansainvälinen veljeskunta, jolla oli kaksi alaosastoa Suomessakin.

”Varmaan sellainen pitää perustaa”, vastaa huvittunut Saario kysymykseen siitä, pitäisikö hänen perustaa vastaava yhdistys soutajille. Kunhan vain matka päättyy valtameren toisella puolella Etelä-Afrikassa.

MT:n haastatteluun entinen palomies vastaa kovan kiireen keskellä. Soutuhankkeen vuoksi palomiehen työ oli toistaiseksi jätettävä, jotta aika jotenkin riittäisi.

Millä nimikkeellä Saariota tulisi nyt kutsua? Mediapersoona Lotta Backlund oli hänelle aiemmin ehdottanut nimitystä soututohtori. Tohtorin nimikkeellä kun saanee usein paremman hotellihuoneen.

Soututohtorin hankkeella on kunnianhimoinen tavoite, muttei vielä ainuttakaan yhteistyökumppania. Saario toivookin kumppaneita houkuttelevan edellisen soudun saama suosio. ”Siitäkin reissusta on vielä 42 000 euroa maksamatonta velkaa”, Saario kertoo.

Matkan budjetti on noin 300 000 euroa, josta puolet kuluu uuteen veneeseen. Aluksesta on suunniteltu hieman edellistä isompi, ”jotta siinä mahtuisi kunnolla istumaankin.”

Vakuutuksia ei edelliselle reissulle myöntänyt kukaan, mutta tällä kertaa voi onnistaa. Laivoja vakuuttavan yhtiön edustaja oli jo helmikuisilla venemessuilla ilmoittanut Saarion uuden veneen vakuuttavansa. Kotimaisilta yhtiöiltäkin on tarkoitus kysyä.

Parempaa varusteluakin on luvassa. Sponsorin löytyessä mukaan olisi tarkoitus saada paremmat satelliittipuhelimet, navigointilaitteet ja reitillä uivia valkohaita karkottava erikoisjoukkojen äänilaite. ”Katsotaan mitä se maksaa, venekaupoista tuota ei taida saada”, Saario veistelee.

Aavalla merellä tuskin muita aluksia tai asutusta näkyy. Tosin Tristan da Cunha –niminen pieni Brittiläisten saarten joukko, maailman ehkä syrjäisin asutus, nököttää meressä noin 2800 kilometriä Etelä-Afrikan rannikosta. Saarella on yksi sairaala, koulu, posti ja pubi. Pubiin poikkeamista Saario ei lupaa. ”Vaikka mikäpä siinä, jos kohdalle osuu”, hän myöntyy.

Matkaan on tarkoitus lähteä paremman sään aikana loka-marraskuussa 2025. Voiko tuoreelle tasavallan presidentille siis lähettää terveiset, ettei linnan kutsuun silloin välttämättä vastata?

”Jos sellainen kunnia vielä suodaan, niin olisihan se kiva päästä juhlassa syömäänkin. Viimeksi ei ehditty kuin haastatteluihin”, vastaa soututohtori.