Tutkijat: EU:n pitäisi asettaa alaraja ympäristö- ja yritysveroille

Suomen on edistettävä ympäristö- ja yhteisöveropohjien harmonisointia EU:ssa, esittää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Vattin tutkijaryhmä. Ympäristö- ja yhteisöveroille pitäisi tutkijaryhmän mukaan asettaa alaraja.

Alarajan asettaminen hillitsisi verokilpailua. Eräät EU:n jäsenmaat yrittävät houkutella yrityksiä sijoittumaan alueelleen huomattavan alhaisilla yhteisöverokannoilla.

Esitys liittyy EU:n budjettirahoituksen uudistamiseen. Tutkijaryhmä arvioi Italian entisen pääministerin ja EU-komissaarin Mario Montin johtamaa työtä EU:n budjettirahoituksen uudistamiseksi ja ehdotettujen verojen soveltuvuutta EU:n uusiksi tulonlähteiksi.

"Suosittelemme yritys- ja ympäristöverojen pohjien harmonisointia ja minimiveroasteita rahoitusuudistuksen tuloksista riippumatta", kertoo hanketta vetänyt tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen Etlasta.

Montin ehdotuksessa ei esitetä EU:lle verotusoikeutta, mutta unioni saisi sovitun osan kansallisesti kerätyistä veroista niin sanotuiksi uusiksi omiksi varoiksi. Niillä korvattaisiin nykyisiä bruttokansantuloon ja arvonlisäverokertymiin perustuvia jäsenmaksuja.

Tutkijoiden laskelmien mukaan Suomen suhteellinen maksuosuus alenisi, jos nykyiset arvonlisäveroon perustuvat jäsenmaksut ja maakohtaiset korjaukset poistettaisiin.

Montin raportissa arvioiduista uusista omista varoista lupaavimpia ovat tutkijoiden mukaan päästökauppaa täydentävä hiilidioksidivero, harmonisoitu yhteisövero ja finanssisektorin arvonlisän verotus.

Sen sijaan kiisteltyä rahoitusmarkkinaveroa tutkijat eivät kannata. Rahoitusmarkkinaveroa peritään osakkeiden ja joukkovelkakirjojen ostamisesta.

Tutkijaryhmän raportin ovat laatineet Valkosen lisäksi Seppo Kari, Olli Ropponen ja Saara Tamminen Vattista sekä Niku Määttänen Etlasta.