Voiko Suomi edetä eri tahtiin Naton jäseneksi Ruotsin kanssa? Näin vastaa ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho
Suomi ei ole ongelma Turkille, kertoi Sanna Marin tavattuaan Recep Tayyip Erdoganin Prahassa.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) korostaa Nato-jäsenyyttä haetun keväällä Suomen omista tarpeista. Kuva: Jaana KankaanpääPääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi Euroopan poliittisten päättäjien huippukokouksessa Prahassa keskustelleensa lyhyesti Suomen Nato-jäsenyysprosessista Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin kanssa.
Marin sanoi ymmärtäneensä, että Suomi ei ole ongelma Turkille.
”Suomi ja Ruotsi ovat hakeneet Nato-jäsenyyttä samanaikaisesti. Meidän näkökulmastamme olisi hyvin tärkeää tietenkin se, että molemmat maat liittyisivät samanaikaisesti Nato-jäseniksi, koska me muodostamme yhteisen turvallisuuspoliittisen ympäristön Pohjois-Euroopassa”, Marin sanoi STT:lle.
Marin kertoi myös keskustelleensa lyhyesti Unkarin pääministerin Viktor Orbanin kanssa. Marinin mukaan hänellä ei ole sellaista tietoa, että Unkarilla olisi jokin ongelma ratifioinnin suhteen.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) muistuttaa, että Suomi ei ole sitonut omaa ratkaisuaan Pohjois-Atlantin puolustusliitto Natoon liittymisen suhteen Ruotsin tekemisiin.
”Keväällä Suomessa oli se vallitseva ajatus, joka tehtiin selväksi myös ruotsalaisille, että Suomi aikoo toimia omien intressiensä mukaisesti riippumatta siitä mitä Ruotsi aikoo tehdä”, Halla-aho sanoo.
Hakemusten jättäminen yhtä aikaa Ruotsin kanssa on lahden molemmin puolin synnytti hänen mukaansa katsannon, jonka mukaan on kaikkien etu, että prosessit etenevät rinnakkain.
”Mitä sitten tapahtuu siinä tilanteessa, jos joku Naton jäsenmaa ratifioisi ainoastaan joko Suomen tai Ruotsin jäsenyyden, mutta ei molempien?
Halla-ahon mukaan silloin voitaisiin joutua tilanteeseen, jossa Suomen pitäisi ratkaista se, ratifioiko se omalta osaltaan jäsenyyden, kun muut jäsenmaat olisivat sen tehneet vai jäämmekö odottamaan Ruotsin prosessin etenemistä.
”Luulen, että kenelläkään ei ole tähän kysymykseen täysin yksiselitteistä vastausta.”
”Ruotsin jäsenyys on tietysti jo sotilaallisen suunnittelun kannalta Suomen etu.”
Halla-aho huomauttaa, että nyt otetaan keskusteluissa kantaa siihen, pitääkö meidän edetä Ruotsin kanssa samanaikaisesti vai ei.
”Tämä asia ei kuitenkaan ole Suomen tai Ruotsin käsissä, joten kysymys on lähtökohtaisesti virheellinen. Jatko riippuu nyt muiden tekemisistä, ei niinkään meidän omista.”
Mikään ratkaisu tähän kysymykseen ole ongelmaton, hän sanoo.
”Sekään ei ole aivan ongelmatonta, jos Suomi päättäisi itse olla ratifioimatta jäsenyyttä sen jälkeen, kun 30 nykyiseltä jäsenmaalta olisi saatu hyväksyntä. Varsinkin, jos ei olisi tietoa siitä, miten prosessi etenisi Ruotsin osalta.”
Halla-aho sanoo, että Suomi päätti aikanaan hakea jäsenyyttä riippumatta muiden maiden tekemisistä, omista kansallisista tarpeistaan käsin. Kansallista puolustusta ja turvallisuutta taataan Naton kollektiivisen puolustuksen tuomalla pelotteella.
”Enkä näe, että tämä perusasia olisi miksikään muuttunut.”
Halla-aho uskoo yhä Ruotsin Nato-jäsenyyden etenemiseen samassa tahdissa Suomen kanssa.
”Ruotsin jäsenyys on tietysti jo sotilaallisen suunnittelun kannalta Suomen etu.”
Viivyttely ei saa Halla-aholta kannatusta.
”Jos Suomen lähtökohta on joka tapauksessa hakea Naton jäsenyyttä riippumatta Ruotsin tekemisistä, olisi hieman erikoinen tilanne, jos Suomi kieltäytyisi vahvistamasta omaa jäsenyyttään ellei Ruotsi tule samaa tahtia.”
Asiasta on Halla-ahon mukaan monenlaisia näkemyksiä, mitkä usein liittyvät identiteettiin ja ideologiaan, jotka ovat kytköksissä Ruotsiin.
”Natossa on kuitenkin kyse kansalliseen turvallisuuteen liittyvistä asioista, joten en itse painota samalla tavalla identiteettiasioita.”
Ulkoasiainvaliokunnassa ei asiasta ole Halla-ahon mukaan juurikaan käyty keskustelua, eikä millään eduskunnan elimellä ole tähän kantaa.
Nato-prosessin seuraavat askeleet ovat Halla-ahon mukaan lähinnä Suomen ulkoministeriön hoteissa.
Ulkoasiainvaliokunta (UaV) käsittelee Suomen kansainvälisiin suhteisiin liittyviä asioita, esimerkiksi valtiosopimuksia tai kansainvälisiin velvoitteisiin liittyviä lakiehdotuksia.
- Osaston luetuimmat
