Orpon hallitus kiristää hyvinvointialueiden vyötä – yksikin lisärahoitusmenettely voi johtaa alueiden yhdistämiseen
Uusi hallitus ei aio edistää maakuntaveroa. Hyvinvointialueille halutaan lisää yksityistä terveydenhuoltoa.
Aikasemmin päivystyksen palveluita ei voitu ostaa yksityiseltä sektorilta. Hallitusohjelmassa esitetään tälle muutosta. Kuva: Johannes TervoPetteri Orpon (kok.) johtaman uusi hallitus penää hyvinvointialueilta entistä tarkempaa taloudenpitoa. Mikäli hyvinvointialue ei kykene pysymään budjetissaan ja rahat loppuvat kesken, hyvinvointialueiden yhdistäminen voi tulla kyseeseen.
Pelkästään yksikin lisärahoitusmenettely voi johtaa arviontimenettelyyn. Menettelyssä käydään läpi hyvinvointialueen edellytyksiä selvitä tehtävistään sekä selvitetään aina mahdollisuudet hyvinvointialueiden yhdistämiseen.
Hyvinvointialueiden rahojen käytölle esitetään myös kannustimia omavastuu-rahoitusmallin avulla. Mallin kannustavuus perustuu siihen, että mikäli alueiden yhteenlaskettu tilikauden tulos on ylijäämäinen, ei alueiden ylijäämää omavastuun myötä vähennettäisi täysimääräisesti jälkikäteistarkistuksessa hyvinvointialueiden rahoituksesta.
Hyvinvointialueet saavat siis pitää viivan yli jääneet rahansa. Hallitus ei valmistele maakuntaveron käyttöönottoa.
Yksityiset toimijat halutaan hyvinvointialueiden palvelutuotantoon entistä enemmän mukaan. Kela-korvausta on tarkoitus kehittää sekä lisätä palvelusetelin käyttöä. Palvelusetelin tarjoamisesta tulee hyvinvointialueille pakollista silloin, jos hoitotakuu uhkaa jäädä toteutumatta.
Kaiken kaikkiaan uusi hallitus haluaa antaa hyvinvointialueille vapaat kädet palvelujen tarjoamiseen. Hyvinvointialueet voisivat siis itse päättää, milloin tuottavat palvelun itse ja milloin ostavat sen yksityisiltä toimijoilta. Myös päivystys voitaisiin ostaa yksityiseltä.
Hallitus sitoutuu hillitsemään hyvinvointialueiden kustannusten kasvua 1,4 miljardilla eurolla vuoteen 2027 mennessä ja yhteensä 3 miljardilla vuoteen 2031.
- Osaston luetuimmat
