Kommentti: Loppuviikosta Brysselissä edessä vaikeat neuvottelut, joissa linjataan myös maatalousvaroja – Saksa painaa kaasua sovun syntyyn

Saksan EU-puheenjohtajuuskausi tullaan muistamaan mittavan koronaelvytyksen käynnistämisestä tai EU:n sisäisen kriisin syvenemisestä.

Pöydällä on satojen miljardien eurojen elvytyspaketti, vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal) toteutus ja unionin seitsemän vuoden budjetti.

Kunnianhimoa Saksalta löytyy: Puhuessaan mepeille liittokansleri Angela Merkel osoitti johtajan elkeillä, että rahoituksesta on löydettävä pikaisesti yhteisymmärrys.

”Emme voi hukata aikaa, tai muuten vähäosaiset kärsivät”, Merkel sanoi viime viikolla EU-parlamentissa.

Kun EU:n tulevien vuosien budjettikeskustelua seuraa, kärryiltä voi tipahtaa helposti. Uusia lukuja ja esityksiä on sadellut kahden vuoden aikana useita.

Jos jotain numeroista kannattaa muistaa, niin se, että maatalouden rahoittamisen trendi EU:ssa on laskeva. Koronakriisin talousvaikutuksien helpottamiseksi rakennetun elvytyksen myötä tosin vähemmän kuin aiemmin saattoi olettaa.

Tämän viikon EU-johtajien neuvottelujen tuloksena kaikille jäsenmaille pitää tarjota jotain: Ranskalle ja Saksalle mahdollisimman suurta elvytyspottia, tiukan talouskurin maille jäsenmaksupalautuksia, Itä-Euroopalle koheesiorahaa, Italialle ja Espanjalle avustuksia ja Suomelle maaseudun kehittämistukia.

Jos joku pystyy laittamaan painetta ratkaisun syntyyn, se on Saksa, jonka talouden elpymisestä kaikki ovat riippuvaisia.

Toivotaan, että tahto käynnistää nopeat elvytystoimet menee maiden omien neuvottelutavoitteiden yläpuolelle.

Kirjoittaja on MT:n kirjeenvaihtaja Maria Pohjala.

Lue myös:

Suomen tavoite maatalousrahoista askeleen lähempänä – ensi viikon EU-huippukokoukseen tehty esitys antaa lisärahaa maaseudun kehittämiseen