Ministeri Heimo Linna kirjoitti tässä lehdessä, että ”vain keskustapuolueen suuri vaalivoitto voi Suomen pelastaa”. Tämä on kova lupaus arvostamaltani politiikan veteraanilta. Kuinka suuri vaalivoiton oikein pitäisi olla, että keskustapuolue voisi ottaa asiat haltuun?
Todellisuudessa tuloksena on uudestaan hallitus, jossa on joko kolme keskisuurta tai kaksi keskisuurta ja kaikki pienet puolueet. Kompromissit jatkuvat, joten yksi puolue haluaa yhtä ja toiset toista. Tulokset jäävät helposti suunnilleen yhtä laihoiksi kuin nytkin.
En ollenkaan puolusta nykyistä vitkuttelevaa hallitusta, mutta haluaisin nähdä sen hallituksen, joka merkittävästi vähentää lainojen ottamista ja uskaltaa leikata suomalaisten elintasoa.
Vain nousukausi voi hetkeksi hidastaa lainojen ottamista eikä sellaista ole näköpiirissä. Ja vaikka olisikin, se ei ehdi ratkaisemaan Suomen ongelmia.
Hyviä ratkaisuja ei näytä olevan tarjolla. Sellaiseksi ei kelpaa nykyisten ongelmien luettelointi ja ”asennemuutoksen ja vastuunoton peräänkuuluttaminen”. Tämä on löysää ja vastuutonta puhetta.
Suomen tilanne on paha ja keinot vähissä. Kaikki organisaatiot ja yritykset koettavat kaikin keinoin vähentää työntekijöitä toimintaa keskittämällä ja jäljelle jäävien työtä lisäämällä, joten mahdollinen työllisyyden lisäys kääntyy helposti miinuksen puolelle.
Emme voi juuri mitään sille, että työ valuu halpamaihin ja että sieltä tulee halvempia tuotteita kuin mitä Suomessa kyetään tekemään.
Ainoa valopilkku keskustan vaihtoehdossa on kotimaisen energian lisääminen, jolla varmaankin tarkoitetaan ensisijaisesti puuta. Puun lisäkäytöllä on kuitenkin sitkeitä vastustajia. Muut puolueet on saatava mukaan tähänkin asiaan.
Toivon, että keskusta puuttuu siihen raakaan kilpailutukseen, joka heikentää vanhusten, sairaiden ja vammaisten hyvinvointia. Annan ääneni sille puolueelle, joka saa tässä asiassa jotakin myönteistä aikaan.
Markku Ojanen
professori
Lempäälä