Vuonna 2001 perustettu Pelastetaan koirat ry on tuonut Suomeen tuhansia katukoiria. Viime vuonna kodin löysi yli 200 karvanaamaa.
Puheenjohtaja Katarina Vallin kertoo, että vastaavia yhdistyksiä on viime vuosina syntynyt kuin sieniä sateella.
”Ihmiset ovat heränneet näkemään katukoirien hädän.”
Hyväntekeväisyys on herättänyt viranomaisten huolen tautiriskistä.
Vallin vakuuttaa, ettei yhdistyksen tuomien koirien mukana kulkeudu tauteja. Koirat testataan perusteellisesti, rokotetaan ja madotetaan. Hän ei tiedä yhdistyksen historiasta yhtäkään tautitapausta.
”Harmittaa, että vaikka teemme kaikki varotoimenpiteet, olemme silti viranomaisten hampaissa.”
Vallin arvelee, että tautiriski on pahin silloin, kun yksityinen ihminen hankkii koiran pentutehtailijalta. Rokotukset laiminlyödään rahansäästön nimissä.
Pelastetaan koirat ei hanki koiria epämääräisistä pentutehtaista vaan kerää ne kaduilta.
Pääpaino yhdistyksen toiminnassa on Romaniassa.
Koiria kootaan yksityisin lahjoitusvaroin ylläpidettävään tarhaan, jossa ne steriloidaan ja lääkitään. Mahdollisimman monelle etsitään koti.
Rokotukset ja lennätyksen Suomeen maksaa uusi omistaja. Kaikki hoituu 450 euron hintaan.
Vapaaehtoiset aktiivit etsivät koirille sopivia perheitä. Aina ei tärppää kerrasta. Viime vuonna yhdeksälle koiralle jouduttiin etsimään toinen koti Suomesta.
”Jotkut eivät ymmärrä, ettei katukoira ole heti sisäsiisti tai osaa kulkea hihnassa”, Vallin harmittelee.
Monen mielikuvissa katukoira on sekarotuinen piski. Kaduilta löytyy kuitenkin yhtä lailla pikkukoiria ja jopa rotukoiria. Yhdistys kampanjoi Romaniassa koirien hylkäämisen lopettamiseksi.
Vallinin mukaan koiran henki on vähäpätöinen myös Espanjassa. Metsästyskoiria hirtetään metsästyskauden päätteeksi.
Katja Lamminen