Riittääkö kaikkiin kauppakeskuksiin todella asiakkaita? – "Kauppakeskus vanhanmuotoisena muuttuu"

Uutiset uusista kauppakeskuksista herättävät ajoittain ihmetystä tavallisessa kuluttajassa. Puhutaan verkkokaupan kasvusta, epävarmoista talousnäkymistä ja ilmastonmuutoksen aiheuttamasta tarpeesta vähentää turhaa kulutusta.

Riittääkö kaikkiin kauppakeskuksiin todella asiakkaita?

Suomen Kauppakeskusyhdistyksen varapuheenjohtaja, Prometheus Partnersin toimitusjohtaja Terhi Sellin mukaan kauppakeskusten määrä Suomessa on järkevä.

"Uuden kauppakeskuksen valmistuessa voi jollekin alueelle tulla hetkellinen ylitarjontatilanne, sillä keskukset rakennetaan vastaamaan muutamien vuosien sisällä tapahtuvia muutoksia" Sell kommentoi.

"Ihan samanlaista keskustelua oli vuoden 2005 paikkeilla, jolloin valmistuivat samaan aikaan Kamppi, Jumbo ja Sello. Tänä vuonna kukaan ei kyseenalaista näiden kauppakeskusten olemassaoloa."

Sellin mukaan kaikki tavarakauppa ei myöskään ole siirtymässä verkkoon. Kalliit merkkituotteet ja elektroniikka kärsivät verkkokaupasta eniten.

"En usko, että kovinkaan moni jaksaa esimerkiksi sovittaa tavallista T-paitaa ensin kaupassa ja ostaa sitten verkosta. Fyysisen kaupan menestys riippuu siitä, kuinka hyvin se onnistuu yhdistämään tuotevalikoiman, palvelun ja saavutettavuuden. "

Kaupallinen kehitysjohtaja, YIT:n kauppakeskus Triplasta vastaava Pirjo Aalto uskoo myös, että kauppakeskuksilla on tulevaisuutta.

"Kyllähän se totta on, että kauppakeskus vanhanmuotoisena muuttuu. Ihmisten kohtaamisen tarve on yhä tärkeä, eivätkä he halua vain olla kotona nettikaupan äärellä", Aalto pohtii.

Aallon mukaan tulevaisuudessa kaupat tarjoavat entistä enemmän nouto- ja palautuspisteitä. Vaatekauppoihin saattaa tulla uutta liiketoimintaa, kuten pesula- ja ompelupalveluja. Myös monet yhteiskunnalliset palvelut siirtyvät kauppakeskuksiin.

"Joka kauppakeskuksessa on kuntosalit, lisäksi esimerkiksi lääkäripalvelut, kirjastot ja seurakunnan palvelut ovat siirtyneet kauppakeskuksiin"

Aallon mukaan perinteiset kauppakeskukset selviävät muutoksesta vain uudistumalla ja tekemällä uusia taloteknisiä ratkaisuja.

"Uudenaikainen kauppakeskus tarvitsee vaativan talotekniikan. Uusien kauppakeskusten tekeminen on siitä ihanaa, että se kaikki on helppo tehdä. Vanhojen saneeraaminen on hankalampaa."

Terhi Sell on samaa mieltä siinä, että palveluiden määrä kauppakeskuksissa lisääntyy täydentämään tavaramyyntiä. Hänen mukaansa perinteiset kauppakeskukset pärjäävät muutoksessa, kunhan ne osaavat uudistua.

"Esimerkiksi kauppakeskus Itikseen tuli vanhan Anttilan tilalle elokuvateatteri."

Isot remontit eivät ole edullisia. Sellin mukaan heikoimmille kauppapaikoille ei välttämättä löydy rahaa remontteihin. Hyvällä sijainnilla varustetut, asutuskeskusten lähellä sijaitsevat kauppakeskukset ovat eri asia.

"Kiinteistösijoittaja miettii tietysti aina sitä, millaista tulevaa tuottoa hän saa sijoitukselleen. Jos tilaan saadaan hyvä vuokralainen, niin ilman muuta rahat remonttiin löytyvät."

Sellin mukaan kulutuskäyttäytymisen muutos on maaseudulla samanlaista kuin kaupungissa.

"Ilmiö voi tulla hiukan perässä, mutta pääkaupunkiseudulla tapahtuvat muutokset näkyvät pienellä viiveellä koko maassa."