Luonnonmarjoja käyttävät yritykset eivät voi laskea raaka-ainehankintaansa suomalaisten varaan, koska heitä marjojen poimiminen kaupallisiin tarkoituksiin ei innosta. Syynä tähän on tutkijoiden Pekka Rantanen ja Jarno Valkonen mukaan luonnonmarjojen hinta.
Esimerkiksi mustikan nimellishinta on pysynyt lähes samana vuosikymmeniä.
Vuonna 1980 mustikkakilon nimellishinta oli 1,5 euroa ja 1,3 euroa vuonna 2005. Samana aikana elinkustannusindeksi on noussut noin 2,5-kertaiseksi.
Viime vuonna kilosta roskaisesta mustikkaa maksettiin enimmillään 2,5 euroa. Kalleinta mustikka oli Länsi-Lapissa 3 euroa kilolta, koska rajan takana Ruotsissa mustikasta maksettiin Suomea parempaa hintaa.
Thaimaalaiset poimivat viime vuonna 7,5 miljoonaa kiloa metsämarjoja.
Jos olettaa, että keskimääräinen poiminta-aika päivässä on 11 tuntia ja poimintapäiviä 60, niin keskimääräinen bruttotuntiansio on ollut 8,1 euroa ja nettotuloansio 3,7 euroa per tunti.
Rantanen ja Valkonen ovat selvittäneet thaimaalaisten metsämarjanpoimijoiden olo-suhteita Suomessa ja Thaimaassa. Tutkimus valmistui joulukuussa.
Luonnonmarjat tuottavat vuodessa satoa 500 miljoonaa kiloa.
Tästä määrästä kerätään talteen noin 45 miljoonaa kiloa, joista 15 miljoonaa kiloa päätyy kaupalliseen käyttöön.
Ulkomaalaiset poimivat selvästi yli puolet kaupalliseen käyttöön tarvittavasta marjamäärästä.
Kaupallisesti tärkein luonnonmarjamme on puolukka.
MAIJA ALA-SIURUA