• Viimeisenä valittu on EU-vaaleissa iso voittaja, ja RKP joutuu jännittämään sitä toden teolla – taas

    Viimeisen paikan matematiikka jyrää EU-vaaleissa. Ensimmäiselle varasijalle päässyt voi olla kymmeniä tuhansia ääniä kauempana läpipääsystä kuin ehdokas, joka ei pääse varasijallekaan.
    Tilaajalle
    RKP:llä on ollut europarlamentaarikko koko Suomen EU-jäsenyyden ajan. Usein puolue on roikkunut kiinni viimeisessä paikassa, joka uhkaa kyselyiden perusteella jäädä nyt liian kauas.
    RKP:llä on ollut europarlamentaarikko koko Suomen EU-jäsenyyden ajan. Usein puolue on roikkunut kiinni viimeisessä paikassa, joka uhkaa kyselyiden perusteella jäädä nyt liian kauas. Kuva: Timo Filpus
    Uutiset|Politiikka
    7.6.202423:00
    Analyysi
    Hermanni Härkönen

    1399 ääntä. Se verran jäi uupumaan kokoomuksen Jyrki Otilan äänisaaliista Eurovaaleissa vuonna 1999. Se on ainakin toistaiseksi niukin ero, josta paikka europarlamentissa on jäänyt kiinni.

    Se on knoppitieto, jota visailujuontajana ja itsekin tietovisailijana tunnettu Otila ehkä osaisi arvostaa, vaikka tuolloin istuvan europarlamentaarikon paikka jäikin uusimatta.

    Edelle kiilasi keskustan Mikko Pesälä, joka sai henkilökohtaisia ääniä yli 8 000 enemmän, mutta jonka vertausluku oli vain 279 ja rapiat Otilaa korkeampi.

    EU-vaaleissa koko maa on samaa vaalipiiriä. Läpimenijät valitaan samalla tavalla D’Hondtin menetelmällä kuin muissakin Suomen vaaleissa.

    Oma äänimäärä ratkaisee paikan puolueen listalla, ja läpimenijät ratkeavat puolueen äänimäärään pohjautuvan järjestysluvun perusteella niin, että ensimmäinen ehdokas saa laskennallisesti listan kaikki äänet, toinen puolet, kolmas kolmasosan ja niin edelleen.

    D’Hondtin menetelmä

    Niin sanottu avoimen listavaalin menetelmä, jossa ehdokkaan henkilökohtainen äänimäärä ratkaisee hänen järjestyslukunsa vaalilistalla.

    Läpimenijät ratkaistaan listojen yhteiskannatukseen ja järjestyslukuun perustuen niin, että listan ensimmäinen ehdokas saa koko listan äänimäärää vastaavan vertausluvun, listan toinen ehdokas puolet siitä, listan kolmas kolmasosan, ja niin edelleen.

    Näin ollen vertausluvun ja todellisen paikkaan tarvittavan äänimäärän ero voi olla suuri.

    Näissä EU-vaaleissa koko maasta valitaan 15 korkeimman vertausluvun saanutta ehdokasta.

    Esimerkiksi Otila hyötyi tappiostaan huolimatta kokoomuksen vahvasta vaalituloksesta. Hän sai vaaleissa 16 205 ääntä, joka oli 20. eniten koko maassa. Vertauslukunsa perusteella hän oli kuitenkin listan 17., ja jäi ensimmäiselle varasijalle.

    Otila oli listansa viidenneksi eniten ääniä saanut ehdokas, eli läpi päästäkseen kokoomuksen listan olisi pitänyt saada yhteensä vajaat 1 400 ääntä enemmän.

    Se voi kuulostaa paljolta, mutta määrä vastaa noin 0,3 promillea kaikista äänioikeutetuista.

    Tällä kertaa samassa tilanteessa voi hyvinkin olla RKP.

    Keskustan Pesälän jälkeen viimeisessä paikassa on useimmin roikkunut RKP. Vuonna 2004 paikan sai Henrik Lax. Hänen vertauslukunsa oli noin 7 000 suurempi kuin seuraavaan, SDP:n Ulpu Iivariin.

    Äänimäärällä lähimpänä oli kuitenkin kristillisten kärkiehdokas Pekka Reinikainen, joka jäi Laxista noin 15 000 äänen päähän.

    Lähimpänä RKP:n paikan menetys oli vuonna 2009. Tuolloin Annika Lapintie (vas.) jäi europarlamentista 2 763 äänen päähän, ja viimeinen paikka meni Carl Haglundille (r.).

    Molemmat olivat listansa eniten ääniä saaneita ehdokkaita, joten kumman tahansa puolueen lisä-äänet olisivat ynnäytyneet suoraan myös vertauslukuun.

    Vuonna 2014 RKP:n Nils Torvaldsin taakse jäi vertailuluvussa neljä muuta läpimenijää. Hän oli kuitenkin pienimmällä henkilökohtaisella äänimäärällä parlamenttiin valittu suomalaisedustaja.

    Vuonna 2019 Torvaldskin oli viimeinen läpimenijä vaali-iltana. Lähin haastaja äänimäärällä oli kristillisten Sari Essayah, joka olisi vienyt paikan noin 26 000 äänellä.

    Britannian EU-eron jäljiltä Suomi sai yhden edustajanpaikan lisää, jonka sai vihreiden Alviina Alametsä ennen tuolloin kokoomusta edustanutta Eija-Riitta Korholaa. Ohittaakseen Alametsän Korhola olisi tarvinnut noin 7 600 ääntä.

    Juuri viimeisen paikan matematiikka on todennäköisesti kiinnostavin näissäkin vaaleissa. Viimeisimpien kyselyjen mukaan RKP olisi menettämässä ainoan meppinsä, joka puolueella on ollut koko Suomen EU-jäsenyyden ajan, ajoittain täpärästi.

    Sen sijaan listansa ainoana läpi saattaa päästä nyt kristillisiin kuuluva Korhola.

    Erot ovat kyselyissä niin pieniä, että viimeinen läpimenijä ratkennee jälleen korkeintaan muutamilla tuhansilla äänillä.

    Lisää aiheesta
    • Ilmoitus äänioikeudesta. Kuvituskuva.

      Politiikka | Lukijalta: Sillä on merkitystä, kuka päätöksiä EU:ssa tekee – sinun äänesi ratkaisee

    • Europarlamenttivaaleissa ääntään aikoo käyttää poikkeuksellisen harva äänioikeutettu.

      Politiikka | Lukijalta: Alhaisen äänestysprosentin vuoksi jokaisella äänestävällä on noin 2,5 äänioikeutetun valta – MT:n lukijat voivat ratkaista EU-vaalit

    • Keski-Pohjanmaan viljelijät ovat huolissaan siitä, ettei pohjoisen Suomen ääni kantaudu Brysseliin, jos äänestysaktiivisuus jää kovin laimeaksi.

      Politiikka | Äänestysinto näyttää jäävän laimeaksi – viljelijöillä suuri huoli

    • Eurovaalit järjestetään sunnuntaina kesäkuun 9. päivänä.

      Politiikka ja talous | Eurovaalien äänestysaikeissa on huomattavia alueellisia eroja – Etelä- ja Länsi-Suomessa huima ero verrattuna Pohjois- ja Itä-Suomeen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 4

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Traktori on usein peruskoneena lumiurakoinnissa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Viranomaisten käyttämä valta osoittautuu usein kohtuuttomaksi koneyrittäjälle – kunnioittaako viranomainen kansalaisia ja koneurakoitsijoita?

  • Nykyisestä karjanlantapoikkeuksesta luovutaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Uusi fosforiasetus voimaan – lannoituksen säätelyn kattavuus paranee

  • Hankinta- ja muuntotuet kohdennetaan jatkossa etenkin raskaaseen liikenteeseen sekä pakettiautoihin.

    Koneviesti | Muutoksia vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatuen hakuaikoihin – painotus raskaassa liikenteessä ja pakettiautoissa