Muutosten maailmassa tarvitaan rohkeita visioita

Maaseudun tulevaisuutta maalataan usein synkin sävyin, ja toivottavat tulevaisuuskuvat jäävät uhkakuvien jalkoihin. Muutoksiin liittyy aina myös mahdollisuuksia. Niihin tarttuaksemme tarvitsemme kuvittelun taitoa ja kykyä visioida toisenlaisia tulevaisuuksia.

Viime vuosien yllätykset ja shokit ovat ravistelleet ajatuksiamme maailmasta ja tulevaisuudesta. Ylen vuonna 2022 teettämän tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista katsoo oman maailmankuvansa muuttuneen kahden edellisen vuoden aikana. Tähän ovat vaikuttaneet osaltaan niin koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota kuin energiakriisi.

Toistuvat yllätykset kertovat siitä, että näkemyksemme tulevaisuudesta on liian kapea: pidämme todennäköisenä tai mahdollisena aivan liian pientä joukkoa asioita.

Hämmästymme joka kerta, kun jotakin odottamatonta tapahtuu, vaikka niin kutsuttua postnormaalia aikaamme leimaavat jatkuvat muutokset, monimutkaisuus ja ristiriitaisuudet.

Kriisit vievät ajatukset helposti varautumiseen ja suojamuureihin. Yhtä tärkeää kuin varautuminen olisi toisenlaisten tulevaisuuksien kuvittelu. Kun venytämme mielikuvituksemme rajoja, olemme valmiimpia ottamaan rohkeita askelia kohti tulevaisuutta.

Tulevaisuudentutkimuksen uranuurtaja Fred Polak on todennut, että yhteiskunnat säilyttävät elinvoimansa vain niin pitkään kuin ne säilyttävät kykynsä kuvitella toivottavia tulevaisuuksia. Siksi on toivottavaa, että yhä useammat maaseudun asukkaat ja vaikuttajat tarttuvat toimeen eli visioivat avarakatseisesti maaseudun tulevaisuutta.

Visioiden lisäksi tarvitsemme tekoja. Megatrendit eli pitkäkestoiset muutoksen kaaret tuovat eteemme monia haasteita, joihin meidän olisi reagoitava viipymättä. Muuten kohtaamme ne myöhemmin kriisien kautta. Tällaisia ovat esimerkiksi luonnon kantokyvyn mureneminen, hyvinvoinnin haasteiden kasvu ja kiihtyvä kilpailu digivallasta.

Megatrendit ovat merkityksellisiä, koska ne määrittävät sekä maapallon että meidän ihmisten tulevaisuutta. Hälyttävät ilmiöt, kuten ilmaston kuumeneminen ja luontokato, tulevat muokkaamaan ihmisten arkea monin tavoin niin maaseudulla kuin kaupungeissakin.

Tänä kesänä on uutisoitu ennätyksellisestä kuumuudesta, kuivuudesta ja metsäpaloista eri puolilla maailmaa. Helleaallot ovat onneksi kiertäneet Suomen, mutta vaikutukset näkyvät myös meillä: alkukesän pitkän kuivan jakson uutisoitiin puolittaneen Varsinais-Suomen viljasatotavoitteet.

Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus huolettaa sekin yhtä lailla kaupunkien kuin maaseudun väestöä. Miten turvataan laadukkaat ja riittävät palvelut, kun huoltosuhde heikkenee ja väki ikääntyy? Miten vähennetään vastakkainasettelua ja vahvistetaan ihmisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä?

Sitran Tulevaisuusbarometrin mukaan monet suomalaiset kokevat, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa yleisellä tasolla, mutta megatrendeihin ei niinkään. Megatrendeihin liittyy kuitenkin mahdollisuuksia, joihin tarttumalla voimme kääntää kurssia. Niitäkin on helpompi nähdä, jos rohkenemme visioida toisenlaisia tulevaisuuksia.

Ruoka- ja maataloussektorin kiertotaloustoimet ovat avainasemassa luontokadon pysäyttämisessä. Sitran selvityksen mukaan ratkaisut löytyvät esimerkiksi vaihtoehtoisista proteiineista, ruokahävikin vähentämisestä ja uudistavasta viljelystä.

Teknologia tarjoaa niin ikään uudenlaisia ratkaisuja. Aurinkovoimalla kulkevat robotit voivat jatkossa tehdä valtaosan peltotöistä, ja satelliittiseurantaa voidaan hyödyntää esimerkiksi metsänhoidossa torjumaan hyönteistuhoja.

Sosiaalisille innovaatioillekin on tilausta. Leppävirralla kuntalaisille suunnattuja hyvinvointipalveluita on kehitetty yhdessä matkailutoiminnan kanssa. Lopputuloksena on syntynyt paitsi kukoistavaa matkailutarjontaa myös kaupunkitason liikuntapalveluita kuntalaisille.

Muutoksia on siis näköpiirissä. Avautuviin mahdollisuuksiin tarttuminen edellyttää valppautta sekä aktiivista ja rohkeaa visiointia uudenlaisesta Suomesta, jossa maaseudulla on oma tärkeä roolinsa.

On hyvä muistaa, että voimme toteuttaa vain sellaisen tulevaisuuden, jonka kykenemme kuvittelemaan.

Sanna Rekola

Terhi Ylikoski

ennakoinnin asiantuntijoita

Sitra