Miksi kelloja yhä siirrellään? Eduskunnassa ei vuonna 2017 kuultu ainuttakaan kesäaikaa puoltavaa puheenvuoroa

Kellojen siirron jälkeen illalla on pidempään valoisaa aikaa. Vastaavasti aamuisin päivä valkenee aiempaa myöhemmin.

Suomessa on noudatettu kesä- ja talviaikaa vuodesta 1981 lähtien. Suomi oli aikanaan yksi viimeisistä Euroopan maista, joka otti kesäajan pysyvästi käyttöön.

Kesä- ja talviaikaan siirtyminen on yhtenäinen käytäntö Euroopan unionissa. Jos kellonaikojen siirtelystä joskus luovuttaisiin, kukin EU-maa saisi itse päättää, jäisikö se kesä- vai talviaikaan.

Suomessa eduskunta pui vuonna 2017 kansalaisaloitetta, jossa 70  000 ihmistä vaati kellojen siirtelyn lopettamista. Ensimmäistäkään kesäaikaa puolustavaa puheenvuoroa eduskunnassa ei kuultu, mutta niiden sijaan kuultiin pitkä litania kellojen siirtelyä vastustavia perusteluja.

Keskustelussa vedottiin muun muassa lääketieteellisiin tutkimuksiin, joiden mukaan kellojen siirtelyä seuraavilla viikoilla esiintyy selvästi tavallista enemmän sydäninfarkteja. Myös masennuksen ja univaikeuksien on havaittu lisääntyvän kellojen siirtelyn jälkeen.

Kesäajasta ei kuitenkaan voi noin vain irtautua kansallisella päätöksellä, sillä asiasta säädetään EU-direktiivissä.