Seksuaalivähemmistöön kuuluvat urheilijat kokevat valmentajien ja joukkuekaverien häirintää – erityisesti miesten henkinen hyvinvointi vaarantuu

Seksuaalivähemmistöihin kuuluvat urheilijat ja liikunnan harrastajat kokevat Suomessa henkistä pahoinvointia joukkuekaverien ja valmentajien häirinnän vuoksi, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta. Erityisesti miesten henkinen hyvinvointi vaarantuu.

Sanattoman häirinnän kohteeksi joutuvat miehet useammin kuin naiset.

"Liikunnan ja urheilun maailmassa myös Suomessa homoseksuaalisuus näyttäytyy häirinnän riskitekijänä erityisesti miesten joukossa. Miesten kannalta murheellista on se, että niin joukkuekavereiden kuin valmentajankin suunnalta koettu häirintä liittyy erityisen voimakkaasti juuri heidän henkiseen pahoinvointiinsa", luonnehtii Jyväskylän yliopistossa työskentelevä psykologian tohtori Marja Kokkonen tutkimustuloksia tiedotteessa.

Sanatonta häirintää joukkueessa tai liikuntaryhmässä oli kokenut melkein puolet joukkueurheilua harrastavista, seksuaalivähemmistöihin kuuluvista miehistä, kun naisista sitä oli kokenut alle viidennes. Tämä ilmeni halveksuvina katseina, vihjailevina eleinä ja seksuaalissävytteisinä ääntelyinä.

"Nipistellyksi, läpsityksi tai muutoin fyysisesti häirityksi oli naisista tullut muutama prosentti, kun taas miehistä fyysisen häirinnän kohteeksi oli joutunut lähes viidesosa", Kokkonen lisää.

Häirintäkokemusten aiheuttama henkinen pahoinvointi vaihteli sukupuolen mukaan. Valmentajan sanaton ja sanallinen seksuaalinen häirintä oli yhteydessä vain miesurheilijoiden psyykkiseen pahoinvointiin. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien naisurheilijoiden ja liikunnan harrastajien psyykkiseen pahoinvointiin valmentajien tekemä häirintä ei liittynyt.

Joukkuekavereiden häiritsevällä käytöksellä sen sijaan oli merkitystä sekä naisille että miehille.

Uhrien oireita olivat esimerkiksi stressi, psykosomaattiset oireet ja masennuksen kokemukset.

Kyselytutkimuksen aineisto oli kerätty vuosina 2011 ja 2018. Haastateltuja oli yhteensä runsaat 950.