Pekka Haavisto: Sotilaat joutuvat nyt valitsemaan puolensa Venäjällä

Venäjän tilanteessa on nyt kaikki mahdollista, arvioi kansanedustaja ja presidenttiehdokas Pekka Haavisto. Maan johtajuudesta käydään arvaamatonta kamppailua. Sotilaat joutuvat päättämään kenen puolella marssivat.

”Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on jo sinällään tuonut painoarvoa enemmän sotilaille ja sotilasjohdolle. Jo se, että keskusjohtoisessa maassa yhteiskuntaa on viety sotilaallisempaan suuntaan, tekee tilanteesta arvaamattomamman. Sotilasjohdon ääni yhteiskunnassa on vahvempi. Nythän sitten sotilaat joutuvat valitsemaan puolensa Wagnerin ja Prigozhinin esittämässä haasteessa.”

Teiskossa juhannustauolla oleva kansanedustaja Pekka Haavisto on seurannut Venäjän tilannetta juhannuksesta huolimatta tarkasti.

”Wagnerin ja Prigozhinin lausunnot ovat jo viikkokausia olleet olleet Venäjän johtoa haastavia. Jotkut ovat arvuutelleet onko tämä vain näytelmää vai onko kysymys todellisista näkemyseroista liittyen sodan johtamiseen, sotilaisiin kohdistuvin riskeihin, joka olisi aiheuttanut välirikon Venäjän johdon ja palkkasotilaiden välillä.”

Haavisto uskoo, että Prigozhinin haaste on todellinen ja perustuu sotilasoperaation todellisiin ongelmiin.

”Prigozhin on ollut sodan lähellä ja nähnyt tilanteen.”

Venäjän johdon ulostulot ja Prigozhinin esittämät viittaukset vuoden 1917 tapahtumiin, on Haaviston mielestä selkeä merkki.

”Venäjällä on nyt havaittavissa samanlaista kasvavaa tyytymättömyyttä, joka vuonna 1917 johti tsaarivallan kaatumiseen. En tiedä voiko Venäjän tilannetta nyt täysin rinnastaa siihen, mutta tyytymättömyyttä on nyt laajemminkin.”

Haavisto ei usko, että Venäjän hallinto voisi täysin romahtaa.

”Venäjä on ydinasevalta, sen johtamisjärjestelmät ja sotilaallinen johtaminen on suunniteltu myös äärimmäisiä tilanteita varten. Mutta maan sisäinen turbulenssi voi muuttaa Venäjän suunnan. En puhuisi ehkä romahduksesta, mutta dramaattisia muutoksia voi tapahtua.”

”Kun kysytään miten nähdään Venäjän tie eteenpäin niin kannattaa katsoa sata vuotta taaksepäin. Jos katsoo mitä siellä on sadan vuoden sisällä tapahtunut, kun tsaarin ajasta siirryttiin Leninin, Stalinin, Hruthsevin, Brezhnevin, Gorbatshovin, Jeltsinin ja Putinin aikaan, aina on tapahtunut voimakkaita käänteitä. Uuteen suuntaan kääntymisen hetkellä on myös aina voimakkaasti tuomittu edellinen. Pidän tällaisia käänteitä tulevaisuudessa täysin mahdollisina.”

Venäjältä jo aiemmin poistuneiden koulutettujen länsimielisten roolia Haavisto pitää merkittävänä tavallisten venäläisten kannalta.

”Heidän roolinsa on ollut tärkeä esimerkiksi itsenäisen tiedon tuottamisessa. Tämä joukko on mahdollistanut sen, että tavallinen venäläinen voi omalla äidinkielellään seurata verkon kautta erilaisista lähteistä mitä Venäjällä tapahtuu. Jos murrostilanne nyt todella muuttaa Venäjän valta-asemia, se voi lisätä pakolaisuutta. Toisaalta jos maahan tulee uudet valtaapitävät, paluumuuttokin voi olla mahdollinen.”

Haavisto ei usko, että pakolaisaalloista olisi juuri tällä hetkellä Suomen kannalta suurta riskiä.

”Tämä on tietysti vuosikausia ollut sellainen asia, jota on pohdittu ja johon on varustauduttu. Viimeksi nähtiin Valko-Venäjän pakolaispusku Puolaan ja Baltiaan, senkin kokemusten perusteella on osattu valmistautua.

Jos on aidosti avun tarpeessa olevia ihmisiä, ollaan valmiita auttamaan. Toisaalta yritykset horjuttaa Suomen turvallisuutta esimerkiksi pakolaisvirtoja mobilisoimalla tullaan torjumaan. Vaihtoetoja on monia ja tällä hetkellä ollaan varmasti tarkkoina rajalla ja toimitaan määräyksen mukaan. Varaudutaan kaikkiin negatiivisiin skenaarioihin. Jos esimerkiksi Pietarin alueella poliittinen turbulenssi kasvaisi, sillä voisi olla Suomenkin turvallisuuteen suoria vaikutuksia.

Nyt Haavisto näkee askelmerkit eteenpäin selkeinä:

”Varustaudutaan eri tapahtumakulkuihin. Pidetään huolta omasta rajavartioinnista ja omasta puolustusvalmiudesta. Toimitaan Euroopan unionin kanssa yhdessä. Puolan ja Baltian mailla on yleensä hyvin tarkkaa tietoa Venäjän tilanteesta, josta meillekin on hyötyä. Nyt voidaan myös sanoa, että ollaan oikeaan aikaan Natossa mukana. Sekin lisää nyt omaa turvallisuuttamme ja kykyämme saada tietoa ja reagoida.”