Valtio tekee tiliä velanotolla

Suomen valtion liikkeelle laskemien lainojen jälkimarkkinakorot ovat alentuneet entisestään. Ne ovat miinuksen puolella jopa yhdeksän vuoden pituuteen saakka.

Alle kymmenen vuoden mittaisissa joukkovelkakirjoissa valtiolle siis maksetaan siitä, että se ottaa rahaa vastaan markkinoilta. Vaikka valtion velkamäärä on vuodesta 2008 kasvanut yli 80 prosenttia noin sataan miljardiin euroon, velasta koituvat kulut ovat ennätyspienet.

Valtiokonttorin rahoitustoimialan apulaisjohtaja Mika Arola toteaa, että valtionlainojen korot ovat tulleet alas muiden markkinakorkojen mukana. Tänä vuonna valtio maksaa lainarahastaan noin 1,5 miljardia euroa.

"Vuoden aikajänteellä korot ovat laskeneet, mutta Suomen korkoero Saksaan on hieman kasvanut", Arola sanoo.

Korkoero tarkoittaa sitä, että Saksa saa Suomeen verrattuna edullisemmilla ehdoilla lainaa. Viime keskiviikkona uutisoitiin, että Saksa oli ensimmäistä kertaa myynyt kymmenvuotista lainaa negatiivisella 0,05 prosentin tuotolla.

Arolan mukaan maiden korkoeron taustalla on monia tekijöitä. Suomen luottoluokituksen putoaminen parhaasta AAA-luokasta voi olla yksi syyllinen.

Suomen Pankin julkaisemien tietojen mukaan valtion viiden vuoden pituisten obligaatioiden jälkimarkkinakorko oli kesäkuussa keskimäärin – 0,35 prosenttia ja heinäkuussa kokotaso on pudonnut jo yli puoli prosenttia negatiiviseksi. Kymmenen vuoden lainojen korko oli kesäkuussa 0,33 prosenttia plussalla.

Maanantaina 18. heinäkuuta viiden vuoden lainojen jälkimarkkinakorko oli noussut hienoisesti – 0,49 prosenttiin ja kymmenen vuoden lainojen korko oli 0,15 prosenttia.

Jälkimarkkinakorolla tarkoitetaan hintaa, jonka markkinat maksavat liikkeessä olevista arvopapereista. Käytännössä se osoittaa myös uuden lainan hinnan. Viimeisimmässä Valtiokonttorin lainanottotapahtumassa kesäkuussa kymmenen vuoden mittaisen luoton korko oli positiivinen 0,311 prosenttia.