Analyysi lopettaneista lehdistä: Verkossa pätevät samat median lainalaisuudet kuin printissä

Joulukuussa ilmestyi Suomen Lehdistön viimeinen lehti printissä. Vuonna 1930 perustetun Uutismedian liiton kustantaman julkaisun 92 vuosikerta jäi sen viimeiseksi – paperille painetuksi. Julkaisu jatkuu verkossa, kaikkea menestystä sille.

Suomen Lehdistö on käyttänyt painopaikkanaan BotniaPrintiä Kokkolassa.

Vuoden 2024 alkaessa Lapin Kansa kertoo uutisessaan Kaleva Median ostavan painoliiketoimintaan keskittyneen Botnia Print Oy Ab:n koko osakekannan Hilla Groupilta.

Samalla Kaleva ostaa Hilla Groupilta myös kaksi kaupunkilehteä Kuusamon Seudun ja Torniossa toimivan Kotikulmilta-lehden.

Lapin Kansa puolestaan siirtyi yrityskaupalla oululaiselle Kalevalle huhtikuussa 2018.

Media keskittyy. Painotaloja suljetaan. Lehtiä ja brändejä kuolee ja uusia syntyy tilalle, viime aikoina useimmiten verkkojulkaisuiksi.

Median murros ja ilmoitusmarkkinoiden alamäki on koetellut mediaa koko 2000-luvun. Toisia enemmän, toisia vähemmän.

Meri-Lapissa ollaan jatkossa yhtä lehtiperhettä. Alma Media lopetti Kemi-Torniossa ilmestyneen Pohjolan Sanomat vuonna 2017.

Painotaloilla alamäki, liikevaihdon ja kannattavuuden sulaminen, on mennyt vielä jyrkempää liukua.

Painotalojen ylikapasiteettia purkautuu, kun Botnia Printin muutosneuvotteluissa tarkastellaan Kajaanin painotalon alasajoa. Pohjois-Suomen kolmesta painotalosta jatkanee vain kaksi.

Tilattavat lehdet vähenevät Suomessa pääosin yhdistymällä.

”Mediatalojen talous on tiukalla, silti suuremmilta uutiserämailta on Suomessa vältytty”, kirjoitti Suomen Lehdistö viimeisen printtijulkaisun analyysissaan.

Uutismedian liiton jäsenlehtiä on vuodesta 2010 lähtien lopetettu tai yhdistetty toisiin lehtiin 45 kertaa, pääosa järjestelyistä on kohdistunut maksuttomiin kaupunkilehtiin.

Menestyäkseen lehden on löydettävä ja puhuteltava kohdeyleisöjään.

Ilman yleisön luottamusta ei ole sisällöstä maksavia tilaajia, ilmoittajia – eikä kohta lehteäkään. Verkossa pätevät samat lainalaisuudet.

Media on toimialana dynaaminen. Lehtiä lopetetaan ja uusia perustetaan tilalle, etenkin aikakauslehtien puolella.

Monessa olen journalistina ennättänyt olla itsekin mukana.

Olen säilyttänyt lopetettujen printtilehtien viimeisiä numeroita. Oheisessa kuvassa ovat viimeiset etusivut painettuina: Taloussanomat, Markkinointi & Mainonta, 3T, Vihreä Lanka, Prima, Tekniikan Historia, Newsweek, Kauppalehti Presso, Iiris, Olivia... ja nyt Suomen Lehdistö.

Mediassa on tehty myös vääriä arvioita markkinoista, yleisöistä ja ylipäänsä kiinnostavista ja yhteiskunnallisesti merkittävistä aiheista.

Talouslehtien kilpailussa Sanoman Taloussanomat ei onnistunut tappamaan Kauppalehteä, uhosta huolimatta.

Tänään Taloussanomat julkaisee laatusisältöä osana Ilta-Sanomia.

Kauppalehti Presso lopetettiin syksyllä 2007. Presso olisi saattanut toimia verkossa. Tilattavana printtilehtenä se oli kuin kolme vuotta kestänyt pamfletti linjanaan ”pääkaupunkiseutu vastaan pönde-Suomi”.

Kallis harjoitus, palkittu ulkoasu. Ei tavoittanut maksavaa tilaajakuntaa.

Kollega kertoi säilyttäneensä painetun lehden, joka lopetettiin jo ennen kun se ehti kertaakaan ilmestyä. Aikalainen muistaa yhä, kuinka tilauksia oli myyty jo suhteellisen paljon, eritoten maakunta-Suomeen.

Talentumin Focus jäi telineisiin. Alma Median silloin kustantama Kauppalehti Optio ei saanut kirittäjää. Silloisilla median osakkeenomistajilla oli ristikkäiset intressit.

Koko Talentum-konserni on tänään osa Alma Mediaa. Option julkaisutahti on puolittunut.

Kun media täyttää tehtävänsä, uudistuu ja pysyy lukijoilleen hyödyllisenä ja mielenkiintoisena, vallan vahtikoiranakin, se kestää aikaa.

Suomen vanhin yhä ilmestyvä sanomalehti Åbo Underrättelser täytti 3. tammikuuta 2024 tasan 200 vuotta.

Maaseudun Tulevaisuudella on menossa 107. julkaisuvuosi. Lehteä julkaistaan tänään sekä painettuna että verkossa.

Korjaus juttuun 10.1.2024 kello 12:12: Suomen Lehdistö -lehteä kustantaa Uutismedian liitto eikä Medialiitto, kuten 9.1.2024 julkaistussa analyysissa kerroimme.