Jatkossa EU-tukia ei tippuisi, jos jäsenmaa ei noudata oikeusvaltiokehitystä, Sarvamaa kutsuu päivää "historialliseksi"

Euroopan parlamentti ja jäsenmaiden neuvosto ovat löytäneet alustavan sovun EU:n rahankäytön kytkemisestä oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Päätös vaatii vielä viimeisen hyväksynnän jäsenmailta.

Sovun mukaan EU:n rahoitus kytkettäisiin aiempaa tiukemmin jäsenmaiden oikeusvaltiokehitykseen, jolloin budjettirikkomukset voisivat johtaa EU-rahoituksen jäädyttämiseen.

"Tänään on historiallinen päivä. Olemme onnistuneet varmistamaan yhteyden EU:n varojen käytön ja oikeusvaltioperiaatteen välille. Tavoitteenamme oli tehokas mekanismi ja se saavutettiin", asiaa neuvotellut meppi Petri Sarvamaa (kok.) kommentoi heti neuvotteluiden päätyttyä.

"Tällaista mekanismia ei ole ennen ollut olemassa, ja se antaa käyttöömme aivan uudenlaisen aseen oikeusvaltiorikkureita vastaan. Esimerkiksi oikeuslaitoksen riippumattomuus EU:n jäsenvaltioissa joutuu nyt todelliseen syyniin, koska jäsenvaltion rahoitus EU-budjetista ehdollistetaan sille."

Sopuun sisältyy esimerkiksi listaus siitä, millaiset rikkomukset voivat laukaista mekanismin käytön. Mekanismi voitaisiin käynnistää myös ennaltaehkäisevästi, jos oikeusvaltioloukkauksiin olisi havaittavissa suuri riski.

Jotta rikkomusmekanismi tulisi käyttöön, jäsenmaiden enemmistön tulisi olla sen käyttämisen kannalla.

Euroopan parlamentti ajoi alun perin käänteistä määräenemmistöä. Silloin rikkomus voitaisiin todeta, ellei jäsenmaiden määräenemmistö vastustaisi päätöstä. Tämä olisi ollut kirjauksena määräenemmistöä vahvempi.

Lähtökohtana neuvotteluille toimi Saksan valmistelema kompromissiesitys. Suomelle Saksan ehdottama malli oli kuitenkin pettymys, koska se ei ottanut tarpeeksi vahvasti kantaa siihen, mitkä asiat luokitellaan oikeusvaltiorikkomuksiksi.

Sarvamaan mielestä sopu takaa kuitenkin tehokkaan ratkaisun, koska neuvottelujen aikana parlamentti sai lisättyä Saksan esitykseen monia parannuksia.

"Lain tulee sisältää myös ennaltaehkäisevä näkökulma, jossa myös riskit oikeusvaltiorikkomuksiin huomioitaisiin. Lisäksi sen on otettava laajasti huomioon oikeuslaitoksen itsenäisyys muiden rikkomusten ohella. Nämä kaikki on nyt huomioitu kokonaispaketissa."

Päätös saattaa kohdata vielä vaikeuksia. Heinäkuussa jäsenmaiden kesken sopimasta elpymisrahoituspäätöksestä tarvitaan vielä kaikkien jäsenmaiden hyväksyntä. Unkari tai Puola voisivat siis kaataa 750 miljardin euron koronaelpymispaketin, jos oikeusvaltiomekanismin lopputulos ei ole niille mieleinen.

Unkarissa ja Puolassa on havaittu viime vuosina oikeusvaltiokehitysrikkomuksia, ja tuoreella päätöksellä yritetäänkin suitsia muun muassa näitä.