Kuluvan talven aikana myrskyt ovat katkoneet sähköjä sadoilta tuhansilta asiakkailta eri puolilla Suomea. Monissa paikoissa sähköt ovat olleet poikki yhtäjaksoisesti päiviä ja useita kertoja. Myrskyjen lisäksi myös lumi katkoo sähköjä.
Sähkökatkosten seurauksena julkiseen
keskusteluun on noussut sähkön jakeluyhtiöiden toiminta. Erityisesti valtioenemmistöinen Fortum on saanut moitteita hitaasta toiminnasta ja tiedottamisen heikkoudesta. Oman osansa moitteista ovat saaneet myös monet muut sähkön jakeluyhtiöt.
Yksittäisen asiakkaan kannalta on tärkeää, että hän saa ongelmien ilmaannuttua tietoa esimerkiksi siitä, miten kauan sähkökatkos jatkuu. Pelkkä tietokin ongelman kestosta auttaa, mutta tärkeintä on tietenkin saada sähköt toimimaan mahdollisimman pian.
Viime aikojen myrskyt ovat osoittaneet, että sähköverkon katkokset aiheuttavat vakavia ongelmia myös puhelinliikenteelle. Matkapuhelinverkko mykistyi monin paikoin, koska sähköt katkesivat myös matkapuhelinmastoilta. Mastojen varavoimakapasiteetti osoittautui aivan liian heikoksi.
Muun muassa elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok.) on vaatinut sähköverkon toimintavarmuuden ja sähköyhtiöiden asiakaspalvelun parantamista. Häkämies on myös määrännyt ministeriönsä energiaosaston tarkistamaan helmikuun loppuun mennessä nykylainsäädännön korvausvelvollisuudet sähkökatkoksista. Myös sähkölinjojen maakaapelointiin halutaan lisää vauhtia.
Esimerkiksi Fortum on ilmoittanut,
että maakaapeloinnin kustannukset tulevat
asiakkaiden maksettaviksi. Näinhän asia on, koska asiakas maksaa aina kustannukset.
Eri asia sitten on, mitä muuta asiakkaan pitää maksaa. Asiakkaat maksavat myös sähkönsiirtoyhtiöiden voitot.
Suomessa sähkön siirto ja myynti hinnoitellaan erikseen. Kuluttajat voivat kylläkin kilpailuttaa sähkön myyjät, mutta sähkön siirto on alueellista monopolitoimintaa. Se on sinänsä järkevää, koska monien rinnakkaisten linjojen rakentaminen olisi järjetöntä.
Usein puhutaan vain sähkön hinnasta, vaikka kuluttajan sähkölaskusta noin puolet koostuu muusta kuin sähkön hinnasta.
Suomea sähköistettäessä sähkön myyjä omisti myös jakeluverkon. Yleensä omistajina olivat kunnat ja osuuskunnat. Monien kuntien myytyä sähköyhtiönsä on myös sähkön siirto siirtynyt kaupallisille toimijoille. Hyvin
voi kysyä, kuinka markkinatalouteen ja yrittäjyyteen sopii paikallinen monopoli.
Kysymys on aiheellinen, vaikka valtio valvoo ja säätelee sähkön siirtohinnoittelua. Energiamarkkinaviraston tehtävänä on määritellä niin sanottu kohtuullinen tuotto, jonka siirtoyhtiöt saavat kerätä sähkönsiirtomaksuna.
Vaikka esimerkiksi suurimmat jakeluyhtiöt Fortum ja Vattenfall eivät peri korkeimpia sallittuja maksuja, on sähkön siirtäminen ollut varsin tuottavaa toimintaa (MT 11.1.). Joulukuussa kansainvälisille pääomasijoittajille myyty Vattenfall Verkko tuotti edellisvuonna omistajilleen lähes 90 miljoonaa euroa voittoa 210 miljoonan euron liikevaihdolla. Monilla muilla toimialoilla ei voida edes haaveilla yli 40 prosentin liikevoittoprosentista.
Yritystoiminnan tarkoituksena on tuottaa omistajilleen mahdollisimman suuri tuotto. Yhteiskunnan tehtävä on määritellä monopoliasemassa olevien yritysten tuoton lisäksi myös laatu. Nyt ne eivät kaikissa tapauksissa ole samalla tasolla.