”Tänä keväänä hintakiinnityksiä on tehty todella vähän, vähemmän kuin edellisenä keväänä”, asiakkuuspäällikkö Minna Oravuo Raisiosta sanoo.
Samoin Hankkijan viljakaupan johtaja Tarmo Kajander toteaa kiinnityshalukkuuden olleen viime vuotta pienempää.
”Kiinteähintaisten osuus on alle 10 prosenttia viljelysopimuskannasta”, myyntijohtaja Antti Korpinen K-maataloudesta kertoo.
Oravuo toteaa, että kevättalvella hintoja olisi kannattanut kiinnittää, koska silloin viljakaupan toimijoiden tarjoukset olivat parempia kuin nyt.
Hän pohtii, että viljelijät saattavat pelätä sopimusten tiukkoja toimitusvelvollisuuksia liikaa.
”Jos sato menee pieleen, kunnan maataloussihteerin hyväksymä satovahinkoilmoitus purkaa sopimuksen.”
Heikosta hintojen kiinnittämisinnosta kertoi myös keväällä Vilja-alan yhteistyöryhmän (Vyr) Suomen Gallup Elintarviketiedolla teettämä kylvöaikomuskysely.
Kiinteähintaisen sopimuksen vastasi tekevänsä vain kolme prosenttia vastanneista viljelijöistä.
Viljelijöistä 87 prosenttia vastasi jättävänsä kiinteähintaisen sopimuksen tekemättä. 10 prosenttia ei vielä keväällä ollut asiaa päättänyt.
Into tehdä kiinteähintaisia sopimuksia oli kyselyssä laskenut edellisistä vuosista. Suurilla viljatiloilla hinnan kiinnittäminen kiinnosti enemmän kuin pienemmillä.
Viljelysopimuksia, joissa hinta jää avoimeksi, on tehty tänä vuonna lähes yhtä ahkerasti kuin viime vuonna.
Haastatellut viljakauppiaat toteavat, että yleisimmin viljelysopimuksia tehdään mallasohrasta ja öljykasveista. Näissä sopimukset voivat kattaa yli 80 prosenttia ostetusta määrästä.
Seuraavaksi eniten viljelysopimuksia on tehty myllyvehnästä, suurimokaurasta ja tärkkelysohrasta. Rehuviljoista sopimuksia on vähän.
”Viljelijöiden aktiivisuus tehdä sopimuksia tulevasta sadosta on vaihdellut vuosittain. Tänä vuonna uudesta sadosta on tehty suhteellisen vähän sopimuksia”, toimitusjohtaja Kaija Viljanen Avena Nordic Grainista sanoo.
Kajander sanoo sopimusten määrän olevan loivassa laskussa. Pääosa Hankkijan ostamasta viljasta tulee viljelysopimuksilla.
K-maataloudella viljelysopimuskanta on samaa luokkaa kuin edellisellä kaudella, vilja-alan kasvu huomioiden.
”Tyypillisesti hyvässä kysyntätilanteessa halukkuus tehdä viljelysopimuksia laskee ja huonommassa kysyntätilanteessa se nousee”, Korpinen sanoo.
Kauppiaiden mielestä sopimusten tekeminen on hyvä asia.
”Viljelijälle sopimus on sadon markkinoinnin suunnittelua jo viljelysuunnitelman tekovaiheessa. Kaupalle sopimustuotanto tuo ennakoitavuutta ja kauppa pystyy varautumaan viljan vastaanottoon ja tekemään omia myyntisitoumuksiaan tulevaisuuteen”, vastasivat kauppiaat kysymykseen sopimusten hyödyistä.
Kajander toteaa, että teollisuus voi suosia tiettyjä lajikkeita, ja sopimuksia tekemällä voidaan varmistaa juuri niiden viljely.
TUURE KIVIRANTA