Toissa viikon rajut sadekuurot eivät näytä aiheuttaneen MT:n verkkolehden useimmille lukijoille kovin pitkäkestoista riesaa maa- tai metsätalouden töihin.
Neljä viidestä vastaajasta totesi, ettei haittaa ehtinyt syntyä. Joka kymmenes vastaaja kertoi puintien tai muun sadon korjuun viivästyneen.
Kommentteihin kertyi havaintoja siitä, että elokuussa on paikoin satanut niin paljon, että sato kärsii laatuvaurioista, vaikka varsinainen korjuu olisikin sujunut.
Vastauksia kertyi nelisensataa, mikä kertonee siitä, että moni potentiaalinen vastaaja huristeli tärkeämmissä töissä puimurissa tai traktorissa.
Viljatilallinen kertoi puineensa vehnää niin alhaisella kuin 14,9 prosentin puintikosteudella. Vaikka puintisää onkin ollut hyvä, sateiden vaikutus tuntuu.
”Laatu ei ole paras mahdollinen. Lisäksi ruiskutusraiteet ottivat jälki-idäntää rajusti, että on pakko ajaa traktorilla ruiskutusraiteet ennen puintia lakoon. Maat ovat paikoin niin märkiä sateiden jäljiltä, että puimuri ’ui aika syvässä’. Lakoviljaa joudutaan puimaan paljon, kaura laossa noin 60 prosenttia, kasvusääteetkään eivät pitäneet kasvustoja pystyssä niin mahdottomia vesisateita vastaan. Parempiakin syksyjä on minun 22 vuoden isännyyden aikana ehtinyt olemaan!”
”Viljat laossa sateiden vuoksi, perunan varsistoon tuli ruttoa, pellot aika märkiä paikoin, että siinähän noita. Elokuun sademäärä 160mm, siitä riittää sulateltavaa!” kertoi puolestaan Näin Päijänteen itäpuolella.
Entinen nautafarmari totesi, että sadonkorjuu ei ole suoraan kärsinyt sateista.
”Mutta olemme sellaisessa ’lenkissä’ mukana, että epäsuorasti toisten tilojen sadonkorjuun viivästyminen aiheuttaa myös meille omia ongelmia. Lisäksi sateet hankaloittivat normaalia elämänmenoa. Ei kaatosateessa ole mukavaa rakentaa.”
Uudessa verkkolehden viikon kysymyksessä haarukoidaan, miten kaavoitus toimii kunnissa maaseudun elinkeinojen näkökulmasta.
KAIJALEENA RUNSTEN
www.maaseuduntulevaisuus.fi