Valtiopäiviä juhlistettiin eduskunnassa

Säännöllinen valtiopäivätoiminta alkoi Suomessa 150 vuotta sitten. Merkkivuoden kunniaksi eduskunnassa järjestettiin keskiviikkona juhlaistunto.

Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd.) kiitteli juhlaistunnossa suomalaista sopimisen kulttuuria, jolla on pitkät juuret. Heinäluoman mukaan sopimisen kulttuurin eli konsensuksen alkujuuri löytyy jo 1800-luvun valtiopäivätoiminnassa.

Kun päätösten tekemiseen tarvittiin vähintään kolmen säädyn hyväksyntä, säädyt oppivat Heinäluoman mukaan nopeasti, ettei kenenkään kannattanut toimia yksin, vaan tarvittiin aina muiden tukea.

Heinäluoma kertoi, että kuntauudistus oli ajankohtainen asia myös vuoden 1863 valtiopäivillä ja myös silloin kysyttiin sopimista.

”Tuon ajan säätyvaltiopäivät kykenivät tekemään maamme historian suurimman kuntauudistuksen, kun kunnat erotettiin seurakunnista.”

Eduskuntaryhmien juhlapuheissa otettiin kantaa kielipolitiikkaan. Eduskunta päätti lahjoittaa 10 miljoonaa euroa Cultura-säätiölle venäjän kielen opiskelun edistämiseksi

Kansanedustaja Raija Vahasalo (kok.) pitää hyvänä asiana, että kaikkia kieliä opiskellaan Suomessa. Kansanedustaja Seppo Kääriäinen (kesk.) katsoo, että ”naapurin” hyvä tunteminen on suurta viisautta.

”Venäjän kulttuurin ja kielen osaaminen katsoo tulevaisuuteen. Keskusta tukee päätöstä edistää nuortemme venäjän kielen opiskeluja Cultura-säätiön kautta.”

Aiemmin päivällä puhemiehistö laski seppeleen tsaari Aleksanteri II : n patsaalle.

Juuri hänen myötävaikutuksella neljä säätyä – aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpojat – kokoontuivat valtiopäiville 18. syyskuuta 1863 Helsingin Ritarihuoneelle.

Tsaari antoi tuolloin myös lupauksen säännöllisesti koolle kutsuttavista valtiopäivistä. Näin myös tapahtui.