"Mitä ilmeisemmin toipuminen koronaviruksen aiheuttamasta notkahduksesta tulee olemaan globaalia finanssikriisiä hitaampaa."
Turun yliopiston kauppakorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan professori Kari Liuhto tunnustautuu pessimistisemmäksi kuin kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennusteessaan.
Kun koko maapalloa ei voi laittaa samanaikaisesti karanteeniin, virus liikkuu kumipallon tavoin mantereelta ja valtiosta toiseen. Tehokas rokote saataneen jakeluun kuukausien kuluttua, mahdollisesti vasta 1,5–2 vuoden päästä.
Myöhemmin syksyllä julkaistavassa Routledgen kustantaman tietokirjan luvussa Liuhto ennustaa maailmantalouden kokevan useamman epidemia-aallon: talous kasvaa vuonna 2021 huomattavasti hitaammin kuin valuuttarahaston ennustama lähes kuusi prosenttia.
Vuodesta 2009 alkaneeseen finanssikriisiin verrattuna askelmerkit muistuttavat nyt enemmän 1930-luvun lamaa. Great Depressionin lasketaan käynnistyneen lokakuun 1929 pörssiromahduksesta.
Vuosien 1929–1933 ajanjaksolla kehittyneiden valtioiden reaalinen bruttokansantuote laski yhteensä 15 prosenttia. Maailmantalous supistui suuren laman aikana yli kolme prosenttia vuodessa.
Samainen 15 prosentin supistuminen toistui myös Handelsbankenin huhtikuun lopulla julkistetussa pessimistisemmässä talousennusteessa – pelkästään kuluvan vuoden kyykkäyksenä.
Kuopan syvyys riippuu siitä, kuinka pitkään taloutta pidetään suljettuna ja kauanko korona vielä horjuttaa ihmisten terveyttä. Milloin saa jälleen matkustaa? Koska tuotanto, palvelut ja kauppa palaavat entiselleen?
Valtiovarainministeriö laski vaihtoehdot kolmen kuukauden ja kuuden kuukauden sulkutiloille. Bkt:n supistuminen jäisi vastaavasti -5 prosenttiin tai -12 prosenttiin.
Desimaalit voi unohtaa.
Suuri lama oli globaali ilmiö, joka tukehdutti maailmankauppaa, heilutti raaka-aineiden hintoja ja romahdutti omaisuusarvoja.
Lamaa edeltävälle tasolle päästiin tuotannossa vasta 1936.
Suomeen 1930-luvun lama tuli parin vuoden viiveellä – ja kuin saaressa me olemme edelleen, vaikka maailmantalous on paljon pidemmälle yhdistynyt. Pulakausi toi velkaongelmia ja työttömyyttä etenkin maa- ja metsätaloudessa. Jälkisyklinen Suomi elää edelleen puutuotteista ja teknologiateollisuuden investointihyödykkeiden kysynnästä.
Suomen Pankin Rahamuseo oli aikaansa edellä järjestäessään keväällä 2016 näyttelyn 1930-luvun lamasta.
Parempi silloin kuin nyt, kun museoihin ei edes pääsisi.
Palstalla tarkastellaan talouden käänteitä joka toinen viikko. Kirjoittaja on MT:n taloustoimittaja ja koulutukseltaan ekonomisti.