Sitra aloitti pari vuotta sitten useiden muiden ohjelmien ohella myös maaseutuohjelman, jonka piti kestää viisi vuotta. Se kuitenkin lopetettiin tänä vuonna.
”Kaikki ohjelmamme lopetettiin”, johtaja Antti Kivelä Sitrasta sanoo.
Jo aloitettuja hankkeita tuetaan kuitenkin edelleen.
Sitra siirtyi näet tänä keväänä kahteen 2–3 vuoden pituiseen teemaan, jotka ovat ”ekologisesti kestävät elämäntavat ja luonnonvarojen älykäs käyttö” sekä ”elinvoimainen ihminen ja kannustavat rakenteet”.
Erityisesti ensin mainittu jatkaa myös maaseututeemalla. Vireillä on esimerkiksi lähiruokaan, puunkorjuuseen ja energiaan liittyviä hankkeita. Iskusanoja ovat vihreä talous, lähienergia ja luomu.
Kivelän mukaan maaseutu ja taajamienkin omakotitalot voisivat esimerkiksi tuottaa sähköä yleiseen verkkoon. Sitra yrittää tuotteistaa myös hiljaisuutta.
Tavoitteena on luoda paketteja, joita voitaisiin hyödyntää laajemminkin. Tuore esimerkki tuotteistamisesta on terveyskioski, jota Sitra markkinoi eri kuntien käyttöön.
Sitran idea onkin tukea hankkeita, jotka koituvat laajemmaksi kuin vain yhden yrityksen hyödyksi. Annettu tuki ei ole lahjarahaa, sillä yritystuet hoitaa nykyisin Tekes.
Punaisena lankana on tuoton ohella yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja kansainvälisen kilpailukyvyn kohentaminen.
”Maaseutu on tärkeä osa suomalaista yhteiskuntaa”, Kivelä sanoo.
”On tilastollinen harha, että helsinkiläiset olisivat Helsingissä. Eivät he ole siellä heinäkuussa vaan maalla. Tilastot perustuvat asuinpaikkaan, mutta minäkin asun Jämsässä, ja olen harvoin kolme yötä peräkkäin samassa sängyssä.”
Kivelän mukaan tyhjenevää maaseutua on vaikeaa auttaa. ”Esimerkiksi Rautavaara ja Luhanka: vaikka tekisimme mitä, en tiedä, onko siellä paljon asukkaita 30 vuoden kuluttua.”
Maaseutu hyötyy Sitran visiossa sähköisten palveluiden kehittämisestä eniten, koska siellä säästyy eniten kilometrejä, jos asioinnin voi hoitaa kotoa käsin.
EIJA POUTANEN