Suomi kiinnostaa ulkomaisia sijoittajia vähemmän kuin Pohjoismaat ja Baltia – yrityssääntelyä tulisi keventää

Suomi on jatkuvasti jäänyt Pohjoismaiden ja Baltian kyydistä kyvyssä houkutella maahan ulkomaisia suoria sijoituksia. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n raportti Suomen sijoitusympäristöstä kertoo, että vuonna 2019 ulkomaisten sijoitusten kanta oli Suomessa noin 30 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun se verrokkimaissa oli keskimäärin 50 prosenttia.

OECD ennustaa ulkomaisten rahavirtojen yhä heikkenevän Suomessa koronapandemian seurauksena, vaikka juuri ne voisivat tuoda taloudelle uutta elinvoimaa elpymiseen.

"Pandemiasta voi kuitenkin koitua Suomelle myös mahdollisuuksia uusien ulkomaisten investointien hankinnassa, koska yritykset voivat ryhtyä uusiin liiketoimintajärjestelyihin ja harkita muutoksia toimistojensa sijaintiin. Suhteellisen onnistunutta koronakriisin hallintaa hyödyntämällä Suomi voisi vahvistaa edelleen mainettaan turvallisena ja vetovoimaisena investointikohteena", raportissa kuitenkin esitetään.

Kevennettyä sääntelyä

Raportissa keskeiseen rooliin nousee Suomen säädösympäristö, joka voi vaikuttaa ulkomaisiin sijoituksiin epäsuorasti. Suomea kehotetaan keventämään yrityssääntelyä.

"Tehottoman ja raskaan sääntelyn uudistaminen ja keventäminen, byrokratian vähentäminen sekä kilpailun edistäminen voivat edesauttaa uusia kansainvälisiä investointeja ja parantaa jo markkinoilla olevien toimijoiden taloudellista suorituskykyä", raportissa todetaan.

Esimerkkeinä esiin nousevat ulkomaisten asiantuntijoiden rekrytoinnin hankaluudet ja lupaprosessien kesto, jota on jo lähdetty Suomessa ratkomaan. Yhtä lailla myös esimerkiksi yrityksen perustamiseen vaadittavat hallinnolliset toimenpiteet tai ympäristöluvan saaminen kestävät Suomessa pitkään verrokkimaihin verrattuna.

Tuotantoketjun loppupäässä tehostettavaa

Nykyisin ulkomaiset yritykset tuottavat Suomen talouden liikevaihtoon lähes neljänneksen. OECD:n mukaan etenkin tutkimus- ja kehitystoiminnassa monikansallisten yritysten rooli on Suomelle merkittävä, sillä niiden kehittelymenot muodostivat vajaan kolmanneksen kaikista Suomen t&k-menoista ja niissä oli neljännes työvoimasta.

Raportin mukaan Suomessa on luotu digitaalisille palveluille suosiollinen sääntely-ympäristö, mikä voi houkutella maahan tieto- ja teknologiapainotteisia ulkomaisia sijoituksia. Sen sijaan palvelusektorilla esteitä on enemmän kuin ympäröivissä verrokkimaissa.

"Helpottamalla markkinoille pääsyä ja vähentämällä kilpailuesteitä tuotantoketjun loppupään teollisuuden aloille olennaisilla sektoreilla, kuten ict, kuljetus ja logistiikka, voidaan tehostaa Suomen talouden tuottavuutta ja kilpailukykyä", raportissa todetaan.