Laihdutuslääkkeet yhä suositumpia – laihdutusmarkkinat ovat Suomessakin iso bisnes

Laihdutuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt Suomessa merkittävästi viime vuosina, arvioi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) lihavuuskeskuksen ylilääkäri Kirsi Pietiläinen.

”Taustalla on pääosin tietoisuuden lisääntyminen. Myös lihavien ihmisten määrä on lisääntynyt, mutta Suomessa on ollut jo pitkään satojatuhansia ihmisiä, jotka olisivat hyötyneet laihdutuslääkkeistä. Ihmiset ovat saaneet median ja sosiaalisen median kautta asiasta enemmän tietoa, ja moni osaa hakeutua lääkäriin pyytämään lihavuuslääkettä.”

Vuonna 2018 markkinoille tuli kaksi uutta laihdutuslääkettä, mikä on myös osaltaan lisännyt lääkkeiden käyttöä.

Laihdutuslääkkeitä määrätään yleensä ihmisille, joiden painoindeksi on vähintään 30 tai vaihtoehtoisesti vähintään 27, jos ihmisellä on jokin lihavuudesta johtuva liitännäissairaus, kuten tyypin 2 diabetes, verenpainetauti tai rasva-aineenvaihdunnan häiriö. Naiset hakeutuvat hoitoon selvästi miehiä useammin. Pietiläisen kokemuksen mukaan laihdutuslääkkeitä käyttävät eniten noin 50-vuotiaat naiset.

Pietiläinen huomauttaa, että osa kriteerit täyttävistä potilaista jää lääkehoidon ulkopuolelle taloudellisista syistä.

”Lääkkeet maksavat noin 100–180 euroa kuukaudessa, niitä tulisi käyttää säännöllisesti jopa vuosien ajan, eivätkä läheskään kaikki potilaat saa lääkkeistä Kela-korvausta. Kela-korvaukseen saatetaan edellyttää esimerkiksi korkeampaa painoindeksiä”, Pietiläinen sanoo.

Suomen markkinoilla on useita laihdutukseen soveltuvia lääkkeitä, kertoo Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ylilääkäri Eeva Sofia Leinonen.

Lihavuuden hoitoon tarkoitettuja tablettilääkkeitä ovat orlistaatti, joka vähentää rasvan imeytymistä, sekä naltreksoni ja bupropioni, jotka vähentävät ruokahalua. Ihon alle pistettävä liraglutidi lisää kylläisyyden tunnetta ja vähentää nälkää.

Lisäksi Suomessa on mahdollista ostaa tablettina tai pistoksena otettavia diabeteslääkkeitä, joita voidaan kokeellisesti määrätä myös lihavuuden hoitoon.

Leinosen mukaan näistä lääkkeistä ainoastaan orlistaattia on saatavana myös itsehoitolääkkeenä. Itsehoitolääke on tarkoitettu aikuisille, joiden painoindeksi on vähintään 28.

Kirsi Pietiläinen muistuttaa, että elintapamuutokset ovat aina lihavuushoidon kivijalka.

”Muutoksia kannattaa ryhtyä tekemään heti laihdutuslääkkeiden aloittamisen yhteydessä. Kun kylläisyys muodostuu paremmin eikä ihmisellä ole enää jatkuva nälkä tai makeanhimo, oman ruokavalion muokkaaminen on hirveän paljon helpompaa”, Pietiläinen huomauttaa.

Pietiläisen mukaan tällä hetkellä markkinoilla olevat laihdutuslääkkeet kolminkertaistavat laihtumistehon verrattuna pelkkään elintapahoitoon. Tänä vuonna EU-alueella myyntiluvan saanut ja lähiaikoina apteekkeihin tulossa oleva vahvempi lihavuuslääke semaglutidi on vielä sitäkin tehokkaampi.

Pidemmällä aikavälillä markkinoilta on poistunut useita laihdutuslääkkeitä. Pietiläisen mukaan nykylääkkeiden käyttö on turvallista, ja haittavaikutukset ovat melko lieviä ja hyvin siedettyjä. Osalle käyttäjistä voi tulla esimerkiksi pahoinvointia, ummetusta, ripulia tai närästystä.

Laihdutusmarkkinat ovat Suomessakin iso bisnes, ja tarjolla on monenlaisia tuotteita, joilla tavoitellaan laihtumista. Tehokkaita, turvallisia ja näyttöön perustuvia tuotteita ovat ainoastaan myyntiluvan saaneet laihdutuslääkkeet. Lääkkeillä on tarkat seulat, ja niitä on tutkittu tuhansilla ihmisillä, toisin kuin esimerkiksi luontaistuotteita, muistuttaa Pietiläinen.

”Ateriankorvikkeita voi toki käyttää: esimerkiksi erilaisia juomia ja patukoita. Näitä käytämme sairaalassakin painonhallintaryhmissä”, Pietiläinen kertoo.

Laihdutuksen tukena käytettävien ateriankorvikkeiden lisäksi markkinoilla on myös ruokavalionkorvikkeita, joilla on tarkoitus korvata kaikki ateriat rajatun ajanjakson ajan. Kyseiset tuotteet on tarkoitettu ainoastaan terveille ylipainoisille ja lihaville aikuisille ja niitä saa käyttää korkeintaan kahdeksan viikon ajan ilman terveydenhuollon ammattihenkilön ohjausta, huomauttaa Ruokaviraston ylitarkastaja Sanna Kiuru.

Raskaana olevien, imettävien ja sairaiden ihmisten ei tulisi käyttää tuotteita ilman ammattilaisten ohjausta.

Myös joitakin ravintolisiä markkinoidaan laihduttamistarkoitukseen.

”Tällaiset ravintolisät sisältävät usein erilaisia kasviuutteita, joiden väitetään esimerkiksi kiihdyttävän aineenvaihduntaa tai helpottavan painonpudotusta”, kertoo Ruokaviraston ylitarkastaja Anna Mizrahi.

Mizrahin mukaan laihduttamiseen tarkoitetuista ravintolisistä on raportoitu jonkin verran haittavaikutuksia. Tyypillisin esimerkki ovat kohonneet maksa-arvot.

Aika ajoin elintarvikevalvonta havaitsee laihduttamiseen tarkoitetuissa ravintolisissä myös ilmoittamattomia ainesosia, joilla on haettu tehostettua vaikutusta tuotteelle. Mizrahi kertoo, että yksi tällaisista aineista on sibutramiini. Sibutramiinia sisältävien laihdutuslääkkeiden myyntiluvat on keskeytetty Euroopassa väliaikaisesti sydän- ja verisuonitautien kohonneen riskin vuoksi.

”Kuluttaja ei siis välttämättä tiedä, mitä hänen nauttimassaan ravintolisässä on, mikä voi pahimmillaan aiheuttaa vaaraa terveydelle.”