Maaseutumaisten kuntien äänestysprosentti jäi eurovaaleissa 36,5 prosenttiin, kun se koko maassa oli 40,9.
”EU ja europarlamentaarikot jäävät todella etäisiksi erityisesti maalla asuvien ihmisten elämästä”, sosiologian professori Päivi Harinen Itä-Suomen yliopistosta sanoo.
”Syrjäseutujen ihmisille EU edustaa naurettavien direktiivien maailmaa, jolla ei ole mitään tekemistä heidän elämänsä kanssa.”
Åbo Akademin poliittisen käyttäytymisen tutkija Jussi Westinen sanoo, että eurovaaleissa pienistä Pohjois- ja Itä-Suomen kunnista tulee tuplaperiferioita: ensinnäkin ollaan kaukana Helsingistä, toiseksi vielä etäämpänä Brysselistä.
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila toivoo, että maaseudun alhaisen äänestysprosentin syitä selvitetään. ”Kohdellaanko maassamme kansalaisia tasavertaisesti?” hän kysyy. Hän toivoo, että Suomen mepit pyrkivät EU-parlamentissa myös maaseudun kannalta tärkeisiin valiokuntiin.
HEIKKI VUORELA
LIISA YLI-KETOLA