Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) esittää ministeri Petteri Orpon (kok.) johdolla aiemmin sovittujen maatalouden säästöjen lykkäämistä vuodella.
Esitys valtionvarainministeriölle lähetettiin perjantaina. Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) ei kommentoinut ministeriön esitystä MT:lle.
Asiasta neuvotellaan valtiovarainministeriön ja MMM:n kahdenvälisissä budjettineuvotteluissa tämän viikon keskiviikkona ja torstaina. Hallitus päättää asiasta lopullisesti 27.–29. elokuuta järjestettävässä budjettiriihessä.
”Kehyksessä sovittuja säästöjä halutaan lykätä sillä oletuksella, että tämä kriisi kestää nyt jonkin aikaa”, sanoo maa- ja metsätalousministeriön valtiosihteeri Risto Artjoki.
Ministeriössä on käynnissä selvitys siitä, miten säästöjen lykkääntyessä tukea voidaan kanavoida eniten kärsiville aloille, erityisesti maitotaloudelle.
Työn alla on myös selvitys tuontirajoitusten vaikutuksista Suomelle. Keskusteluja käydään tutkijoiden ja alan toimijoiden kanssa.
Artjoki kertoo, että ministeriöstä on oltu yhteydessä EU-komissioon ja muihin jäsenmaihin.
Selvitettävänä ovat muun muassa EU:n kriisirahaston mahdollisuudet.
”Komissio selvittää parhaillaan kokonaisuuden vaikutuksia markkinoille ja tuotteille.”
Tällä viikolla komission on tarkoitus kutsua jäsenvaltioiden edustajat keskustelemaan asiasta.
Ministeriössä ollaan Artjoen mukaan tyytyväisiä esitettyyn viennin edistämiseen tarkoitettuun 1,3 miljoonaan euroon, mutta sitä pidetään riittämättömänä.
”Se on mietitty tilanteessa, jossa Venäjän markkinat olivat vielä auki. Nyt tarvittaisiin nopeampaa ja laaja-alaisempaa toimintaa.”
Ministeriöstä ollaan tiiviissä yhteydessä hallitukseen ja muihin ministereihin.
”Olennaista on se, että katsotaan, mitä on tehtävissä. Tämähän on muista kuin maataloussyistä johtuva ongelma, mutta maatalous- ja elintarvikealan on löydettävä ratkaisuja”, Artjoki sanoo.
Vielä ei ole tiedossa, millaisia tukitoimia otettaisiin käyttöön.
”Selvitämme paljonko tuki-instrumenteissa on liikkumavaraa tällä hetkellä. Suomen tukijärjestelmä on aika monimuotoinen kokonaisuus. Vie jonkin aikaa, kun sitä katsoo.”
Aivan puhtaalta pöydältä ministeriössä ei lähdetty liikkeelle.
”Tämä tilanne on mietitty jo maaliskuussa. Perusselvitykset vientivolyymeistä ja instrumenteista meillä on ollut.”
Artjoki muistuttaa, että Venäjä joutuu jatkossakin tuomaan maitoa ja muita elintarvikkeita.
”Kannattaa odottaa, että mikä on markkinoiden reaktio. Sitä kautta se pyörii. Jos Uusi Seelanti vie Venäjälle enemmän ja Kiinaan vähemmän, niin joku muu voi viedä Kiinaan enemmän.”
Hän korostaa, että maidontuotanto ei lisäänny hetkessä, vaan vie aikaa ennen kuin Venäjän lisääntyneeseen kysyntään voidaan reagoida.
MIINA RAUTIAINEN