• Kaksinkertainen vuoden urheilija taas lähtöviivalle: Lapinlahden kasvatti pyrkii jälleen presidentiksi

    Sari Essayahin juuret ovat vahvasti maaseudulla Pohjois-Savossa, jossa hän vietti lapsuutensa.
    Tilaajalle
    Sari Essayah on tunnettu kurinalaisesta urheilutaustastaan, johon kuuluu kuitenkin yksi rakas pahe, tietynlainen suklaa.
    Sari Essayah on tunnettu kurinalaisesta urheilutaustastaan, johon kuuluu kuitenkin yksi rakas pahe, tietynlainen suklaa. 
    Uutiset|Politiikka
    10.1.202421:00
    Harri Kallio-Kurssi

    Kristillisdemokraattien ehdokkaana presidentiksi pyrkivä Sari Miriam Essayah, 56, on syntynyt pienessä Haukivuoren kunnassa Mikkelin ja Pieksämäen puolivälissä.

    Äiti ja marokkolaissyntyinen isä erosivat hänen ollessa vielä pieni, minkä jälkeen hänen äitinsä toimi kieltenopettajana Iisalmessa.

    Sari Essayah varttui lapsuutensa arkipäiviään paljolti Lyyti-mummon hoivissa. Lyyti hoiti lehmiensä lisäksi valtion puhelinkeskusta Lapinlahden maaseutumaisemissa.

    Suvussa harjoitettiin myös maanviljelystä, jonka kautta tuli tuntumaa nykyisen maa- ja metsätalousministerin tehtäviä varten.

    Koulunkäyntinsä hän aloitti Puolivälin kyläkoulussa. Tukioppilas- ja oppilaskunta-aktiivi päätti peruskoulunsa korkealla 9,6 keskiarvolla.

    Koulun Lippis-liikuntakerho antoi osviittaa tulevaan urheilumenestykseen: Essayah lähti kahdeksan kilometrin taipaleelle polkupyörällä satoi tai paistoi.

    Essayahin palo urheiluun ja tavoitteiden saavuttamiseen sai vain lisää sytykettä siitä, kun mummo saattoi yrittää estellä tämän lähtöä räntäsateeseen.

    ”Se sisuunnutti kulkemaan tuuleen ja tuiskuun säästä välittämättä”, hän kertoo Ristin Voitto -lehdelle.

    Kun paikkakunnalle saatiin innostava valmentaja, alkoi tehokas harjoittelu. Essayah voitti kilpakävelyn maailmanmestaruuden vuonna 1993 ja seuraavana vuonna Euroopan mestaruuden Helsingissä.

    Kauppatieteiden maisterin tutkintoon johtaneet opinnot hän aloitti Vaasan korkeakoulussa 1986. Essayahin nähtiin osallistuvan hillityllä juhlamielellä samoihin opiskelijarientoihin kuin Vaasasta niin ikään valmistunut Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen.

    Vuoden urheilijaksi 1993 ja 1994 valitun Essayahin aktiiviura päättyi 1996, minkä jälkeen hän on ollut vuodesta 2016 lähtien Kansainvälisen olympiakomitean jäsen.

    Vuoden 2012 presidentinvaaleissa Essayah jäi jumbosijalle 75 744 äänellä.

    Sari Essayah osallistui MTK:n järjestämälle metsämarssille Tuusulassa viime syyskuussa.
    Sari Essayah osallistui MTK:n järjestämälle metsämarssille Tuusulassa viime syyskuussa. Kuva: Jarno Mela

    Poliittinen ura alkoi vuonna 1988 Lapinlahden kunnanvaltuutettuna – sitoutumattomana keskustan ehdokkaana. Vuonna 1996 hänen puolueensa oli jo kristillinen liitto. Ensimmäisen kerran Essayah valittiin eduskuntaan 2003 Varsinais-Suomen vaalipiiristä.

    Pudottuaan vuoden 2007 vaaleissa Essayah toimi jonkin aikaa puoluesihteerinä, kunnes vuonna 2009 tuli lähtö mepiksi Euroopan parlamenttiin.

    Vuoden 2012 presidentinvaaleissa Essayah jäi jumbosijalle 75 744 äänellä ja tuki toisella kierroksella Sauli Niinistöä.

    Palattuaan Brysselistä eduskuntaan vuoden 2015 vaaleissa hän linjasi, että Suomessa tarvitaan Ruotsin ja Tanskan tapaan työmarkkinauudistus, paikallista sopimista työmarkkinoille sekä työtulon, verotuksen ja sosiaaliturvan tiivistä yhteensovittamista. Hänet valittiin puolueensa puheenjohtajaksi samana vuonna.

    Essayah ei hyväksy sukupuolineutraalia avioliittoa eikä eutanasiaa, eikä päästänyt viime vuonna hallitusneuvotteluissa yli 8-prosenttisia viinejä ruokakauppoihin.

    Sanna Marinin (sd.) hallituskaudella KD:n edustajat nostivat oppositiossa esiin maatalouden talousahdinkoa eduskunnassa.

    Onnistumiseksi politiikassa hän lukee viime vuoden EU-neuvotteluja silakkakiintiöistä.

    Helluntaiseurakuntaan kuuluva Essayah nousi Petteri Orpon (kok.) hallitukseen maa- ja metsätalousministeriksi.

    Onnistumiseksi politiikassa hän lukee viime vuoden EU-neuvotteluja silakkakiintiöistä, jotka täyskiellon sijasta jäivät aiemmasta pienentyneinä voimaan.

    Maatalouden biokaasutuotantoa tulisi edistää hyötykäyttöön liikenteen lisäksi sähkön ja lämmön tuotannossa, hän sanoo Ylen haastattelussa.

    Essayahin sidonnaisuusilmoituksessa ei ole mainintaa maa- tai metsäomaisuudesta.

    Ohjelman jälkeen Essayah oli antanut kunnon läksytyksen toimittajamiehille.

    Essayah asuu Lapinlahdella diakonina työskentelevän miehensä, ex-triathlonisti Robert Knappin kanssa silloin, kun työt eivät pidä Helsingissä. Kaksi aikuista tytärtä asuvat jo muualla.

    Essayah on paljastanut Apu-lehdelle rakkaimman paheensa: suklaan ja erityisesti hasselpähkinäsuklaan.

    Hänestä ei myöskään puutu tulta ja tappuraa, jos tilanne vaatii. RadioRockin toimittajat kertoivat hiljattain Korporaatio-ohjelmassa, että he tarjosivat Essayahille vahvaa Absintti-viinaa mehuna.

    Ohjelman jälkeen Essayah oli antanut kunnon läksytyksen toimittajamiehille näiden jekusta, olihan hän lisäksi saapunut haastatteluun omalla autolla.

    MT esittelee jokaisen presidenttiehdokkaan maaseutunäkökulmasta. Tämä on sarjan seitsemäs juttu. Viimeinen julkaistaan 12.1. Lue muut sarjan jutut: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/aihe/maaseudun-presidentti
    Tutustu myös MT:n vaalikoneeseen:
    Lisää aiheesta
    • Politiikka | MT:n vaalikone nyt auki: Testaa, kuka presidenttiehdokkaista sopii sinulle parhaiten

    • Presidentit ovat ottaneet vaalikoneissa kantaa esimerkiksi rauhanvälittämiseen Venäjän ja lännen välillä.

      Politiikka | Kaksi presidenttiehdokasta rajoittaisi hakkuita, viisi lopettaisi turkistarhauksen Suomesta – kannat paljastuvat vaalikonevastauksista

    • Arvokeskustelu ylipäätään ja erityisesti alueellinen yhdenvertaisuus ja koko Suomen säilyminen asuttuna on loistanut vaalitenteissä poissaolollaan. Koko Suomen elinvoima kun ei ole enää aluepolitiikkaa, vaan turvallisuuspolitiikan ydintä.

      Politiikka | Essayah: Alueellinen yhdenvertaisuus ja koko Suomen säilyminen asuttuna on loistanut vaalitenteissä poissaolollaan

    • Sari Essayah puhumassa MTK:n valtuuskunnassa marraskuussa 2023.

      Politiikka | Mitä maksaa litra maitoa? Maatalousministeri Sari Essayah aivan pihalla Ilta-Sanomien tentissä

    Artikkelin aiheet
    Sari Essayah
    presidentinvaalit
    Kristillisdemokraatit
    urheilu
    maa ja metsätalous
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
    • 6

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 7

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Traktori on usein peruskoneena lumiurakoinnissa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Viranomaisten käyttämä valta osoittautuu usein kohtuuttomaksi koneyrittäjälle – kunnioittaako viranomainen kansalaisia ja koneurakoitsijoita?

  • Nykyisestä karjanlantapoikkeuksesta luovutaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Uusi fosforiasetus voimaan – lannoituksen säätelyn kattavuus paranee

  • Hankinta- ja muuntotuet kohdennetaan jatkossa etenkin raskaaseen liikenteeseen sekä pakettiautoihin.

    Koneviesti | Muutoksia vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatuen hakuaikoihin – painotus raskaassa liikenteessä ja pakettiautoissa