Asianajajaliiton puheenjohtaja: Yksityisyyden suojaan puuttuvista lakihankkeista on tullut muoti-ilmiö, joka pitää pysäyttää

100-vuotias Asianajajaliitto vaatii malttia yksityisyyden suojaan puuttuvissa lakihankkeissa. Liiton puheenjohtaja, asianajaja Jarkko Ruoholan mukaan hyvä tarkoitus ei saa pyhittää keinoja, joilla puututaan ihmisten perusoikeuksiin.

"Näyttää olevan muotia, että erilaisten hyvien tarkoitusperien verukkeella lähdetään murtamaan yksityisyyden suojaa", Ruohola sanoo.

Hän nostaa esimerkiksi lakihankkeista muun muassa sisäministeriön syksyisen kaavailun poliisin laajemmasta pääsystä potilastietoihin ja esitetyn uuden pankkitilitietojen valvontajärjestelmän. Järjestelmä on EU:n viidenteen rahanpesudirektiiviin pohjaava uudistus, jonka myötä viranomaiset pääsisivät aiempaa helpommin käsiksi pankkitilitietoihin.

Ruohola näkee, että kehitys asenneilmapiirissä New Yorkin vuoden 2001 kaksoistornien terrori-iskun jälkeen on mennyt suuntaan, jossa voi tulla ylilyöntejä.

"On tapahtunut suuri muutos asenneilmapiirissä ja erilaisten viranomaisten suhtautumisessa siihen, miten tarkasti turvallisuusviranomaisia kuunnellaan. Henkilökohtainen näkemykseni on, että ilmapiiri on laajentunut  terrorismin rahoittamisen ehkäisemisestä edelleen muun rikollisuuden estämiseen ja siitä on tullut lumipalloefekti. Maailmalla ja Suomessakin on terrorismia, mutta ratkaisu ei voi olla aina se, että viranomaiset saavat lisää oikeuksia", Ruohola sanoo.

Viimeinen niitti asianajajille on mahdollinen puuttuminen ammattisalaisuuteen. Liiton mukaan viranomaisten ei pidä saada tietää kaikkea, sillä yksilön oikeus uskoutua häntä avustavalle ammattilaiselle on välttämätöntä oikeusturvan toteutumiseksi.

Turussa vuonna 1919 perustetulla Asianajajaliitolla on noin 2 100 jäsentä, joka on noin 10 prosenttia suomalaisista lakimiehistä. Liittoon kuuluvat kaikki suomalaiset asianajajat ja noin puolet Suomen julkisista oikeusavustajista.