Palveluntuottajasta johtuvat Kela-kyytien peruutukset räjähtivät käsiin viime vuonna − syrjäseutujen invataksikaluston pula erityinen murheenkryyni
Määrällisesti eniten Kela-taksien ongelmat näkyvät väkirikkaimmilla alueilla, mutta kyse on koko maan ongelmasta.Tilaajalle
Kela-taksin kuljettaja Markku Kärkkäinen ja asiakas Lotta Kojo ajavat Imatran kylpylältä Kojon kotiin Mansikkalaan. Kojo käy säännöllisesti kylpylällä fysioterapiassa. Kuva: Hanna KoikkalainenPalveluntuottajan takia toteutumatta jääneiden Kela-kyytien määrä kasvoi rajusti viime vuonna. Tästä syystä toteutumatta jääneiden kyytien osuus kaikista kyydeistä kasvoi kaksikymmentäkertaiseksi aiempaan verrattuna.
Viime vuonna kaikista Kela-taksikyydeistä jäi toteutumatta palveluntuottajasta johtuvasta syystä 0,2 prosenttia, kun mukaan lasketaan kaikki palveluntuottajilta tilatut matkat. Kasvu on ollut rajua, kun vielä edellisvuonna eli vuonna 2021 matkoja peruuntui kulkuneuvon puutteen vuoksi 0,01 prosenttia kaikista tilatuista matkoista.
Kelan valtakunnallisten asiakkuuspalveluiden tulosyksikön suunnittelija Anne Hauta huomauttaa, että molempien vuosien kohdalla puhutaan alle puolesta prosentista kaikista tilatuista taksimatkoista, joten määrät ovat pieniä koko maan tasolla.
”Tietysti yksikin toteutumaton kuljetus on asiakkaalle ikävä asia, eikä niin saisi käydä.”
Prosenttiosuudet ovat pieniä, mutta kyse on vuositasolla vajaasta 10 000 matkasta. Viime vuonna toteutumatta jäi noin 8 200 matkaa 17 maakunnan alueella. Vuodessa Kela korvaa yhteensä noin neljä miljoonaa matkaa. Viime vuonna taksimatkoja tehtiin noin 3,8 miljoonaa kertaa.
Hauta painottaa, että aina on ollut ja aina tulee olemaan matkoja, jotka eivät toteudu tilauksen mukaisesti, koska kaikenlaisia inhimillisiä erehdyksiä voi sattua.
Määrällisesti eniten Kela-taksien ongelmat näkyvät väkirikkaimmilla alueilla, kuten Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa, koska niissä on myös eniten matkoja, mutta kyse on kuitenkin koko maan ongelmasta.
Toteutumatta jääneiden kyytien osuuden kasvua selittää Haudan mukaan erityisesti se, että haja-asutusalueiden lyhyille Kela-kyydeille on vaikea saada esteetöntä kalustoa eli käytännössä inva-takseja.
”Inva-taksit ovat hankintahinnaltaan todella kalliita, ja aiemmin invakalustolla toimineet autoilijat ovat viime vuosina vaihtaneet pienempään kalustoon”, Hauta selittää.
Ongelmia aiheuttaa se, että osa asiakkaista tarvitsee kyytiinsä nimenomaan invataksia.
”Samaan aikaan on useampi invataksiasiakas, joka terveydentilansa vuoksi joutuu käyttämään invataksia matkallaan, ja tällöin kaikille ei ole invataksia saatavilla.”
Tilannetta selittää myös se, että taksiuudistusten myötä alalta on poistunut monia autoilijoita.
”Kun ala kokonaisuudessaan uudistettiin ja liikennepalvelulain voimaan tulon myötä poistuivat muun muassa asemapaikat, haja-asutusseudulta autoilijat siirtyivät ajamaan sinne, missä kyytejä näyttäisi olevan enemmän”, Hauta pohtii.
Oma syynsä on myös sillä, että taksiautoilijat saattavat tehdä valintaa eri kyytien välillä sen suhteen, mistä kyydistä maksetaan parhaiten. Kalliimpi kyyti otetaan mieluummin kuin halpa ja lyhyt Kela-kyyti.
Hauta painottaa, että Kela käy säännöllisesti keskustelua palveluntuottajien kanssa.
”Totta kai meitä myös huolestuttaa, miksi kaikki kuljetukset eivät toteudu tilauksen mukaisesti. Olemme pyytäneet palveluntuottajilta vielä tarkempiä selvityksiä siitä, mihin toimenpiteisiin he ovat ryhtyneet tilanteen parantamiseksi.”
Hauta huomauttaa, että nykyinen kahden palveluntuottajan malli on ollut käytössä vasta vuoden verran ja palvelutaso varmasti paranee, kunhan toiminta vakiintuu.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
