Edellisen hallituksen puolustusministeri Jussi Niinistö työskentelee nyt Kannuksen kaupunginjohtajana. Kuva: Päivi Karjalainen
Entinen puolustusministeri Jussi Niinistö: "Tuhotut jalkaväkimiinat korvattiin hankinnoilla, jotka olisi tehty joka tapauksessa"
Aloite jalkaväkimiinojen palauttamiseksi etenee eduskunnassa. Samaan aikaan esiin on nostettu väite, että niiden torjuntakyky ja pelote olisi jo korvattu.Tilaajalle
Suomalaiset pioneerit miinoittavat tietä Ihantalassa 1944, jotta panssarivaunut eivät pääsisi etenemään. Panssarimiinat ympäröitiin jalkaväkimiinoilla, jotta niiden purkaminen vaikeutuisi.Edellisen hallituksen puolustusministeriksi noussut Jussi Niinistö ehti parahiksi todistamaan jalkaväkimiinojen viimeisen erän räjäyttämistä Lapissa 2015. Omien sanojensa mukaan ”kyynel silmässä”. Massaräjäytysleirejä jouduttiin järjestämään useita, sillä Suomella oli mittavat miinavarastot.
”Omissa silmissäni Suomen liittyminen sopimukseen näyttäytyi naiiviutena ja sinisilmäisyytenä."
Nyt kansalaisaloite jalkaväkimiinojen palauttamiseksi on kerännyt jo yli 50 000 nimeä ja etenee eduskunnan pohdittavaksi.
Monet politiikan kärkinimistämme aina tasavallan presidenttiä myöten tuntuu kannattavan jalkaväkimiinojen palauttamista. Sen sijaan Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen otti valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa yllättäen päinvastaisen kannan ja näki miinojen menetetyn suorituskyvyn jo korvatuksi.
Useimpien muiden maiden tavoin Suomi liittyi maamiinat kieltävään Ottawan sopimukseen 2011. Se kieltää henkilömiinojen käytön, valmistuksen, myynnin, varastoinnin ja kuljetuksen. Koulutuskäytössä niitä on Suomessa sen verran, että varusmiehet oppivat tunnistamaan ne.
Jalkaväkimiinat ovat alivoimaisen puolustajan pelote, joten Ottawa voidaan nähdä pienten maiden yksipuoliseksi aseistariisunnaksi – varsinkin kun Venäjä ja USA eivät sopimukseen koskaan liittyneet.
Suomessa Ottawan sopimuksen äitinä pidetään Tarja Halosta, joka toimi asian puolesta ulkoministerikaudellaan sekä myöhemmin presidenttinä 2000–2012. Sopimuksen ratifioiminen jäi seuraajan Sauli Niinistön tehtäväksi.
Puolustusministeriö vastusti, mutta eduskunta siunasi päätöksen selvin lukemin 110–47. Jussi Niinistö ja muut perussuomalaiset äänestivät vastaan, samoin 11 keskustan kansanedustajaa.
Hallituksen rivit pääosin pitivät, mutta jotkut kansanedustajat olivat liian "kiireisiä" osallistumaan äänestykseen, kuten vasemmistoliiton kansanedustaja Markus Mustajärvi, reservin pioneerikapteeni Savukoskelta.
”Tuosta voinee päätellä, mitä mieltä olin asiasta. Ymmärrän silti tosi hyvin tilanteen ja asiaa edistäneitä tuolloin, sillä sopimukseen liittymiseen oli iso poliittinen paine.”
Mustajärven oma isä haavoittui edellisessä sodassa vakavasti, kun tämä yritti purkaa saksalaisten jalkaväkimiinaa.
Mustajärvi ei välttämättä koe tärkeäksi repiä vanhoja sopimuksia auki, vaikka hän näkee jalkaväkimiinat edelleen tarpeellisiksi Suomen armeijalle.
"Jos tilanne menee oikein pahaksi, miinojen massatuotanto on nopea aloittaa uudelleen. Hätätilanteessa jokainen maa viittaa kintaalla Ottawan sopimuksille."
Pioneeriaselajin erikoistuntija, everstiluutnantti Janne Mäkitalo Maanpuolustuskorkeakoulusta ymmärtää ilmapiirin, jossa Ottawan sopimukseen liityttiin 2011 eikä lähtisi syyllistämään ketään.
"Luopuminen oli silloin poliittinen päätös, ja palauttaminen olisi samanlainen", hän toteaa.
Mäkitalo muistuttaa, että Suomessa ei koskaan ole kylvetty jalkaväkimiinoja summamutikassa. Jokaisesta pidettiin kirjaa, jotta ne saatiin tarvittaessa myös maastosta pois.
"Enkä kyllä kaipaa sitä miinojen sata vuotta vanhaa tekniikkaa. Uusiin jalkaväkimiinoihin voidaan asentaa älyominaisuuksia, kuten sen, että ne tuhoavat itsensä tietyn ajan jälkeen."
Puolustusvoimat sai rahaa 200 miljoonaa aikoinaan jalkaväkimiinojen korvaamiseen.
Jussi Niinistö oli puolustusministerinä tuolloin, joten hän on oikea henkilö kertomaan, mitä rahalla tehtiin.
Puolustusvoimien esitys oli hänen mukaansa moninkertainen. Myönnetyllä 200 miljoonalla ostettiin varusteita ja aseita, jotka olisi joka tapauksessa jouduttu hankkimaan. Näitä olivat muun muassa erilaiset sensorit, pimeänäkölaitteet ja lennokit.
Niinistö on allekirjoittanut jalkaväkimiinojen palauttamista koskevan kansalaisaloitteen. Silti hän ei pidä asiaa suuren luokan kysymyksenä.
"Hyvä lisä ne olisivat kokonaisuuteen, mutta ei niitä pidä ylipainottaa. Tuntuu, että keskustelu miinoista on saanut liiankin suuren huomion julkisuudessa."
Lue lisää:
Puolustusvoimain komentaja: Jalkaväkimiinat eivät ole Suomelle ajankohtainen asia
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat