Parikymmentä itärajalta turvapaikkaa hakenutta on saanut myönteisen päätöksen

Itärajan kautta viime elokuun alun jälkeen Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista 20 henkilöä on saanut myönteisen turvapaikkapäätöksen, selviää Maahanmuuttoviraston STT:lle toimittamista tiedoista. Lisäksi kaksi hakijaa sai myönteisen päätöksen toissijaisen suojelun perusteella ja kahdelle myönnettiin oleskelulupa muulla perusteella.

Heinäkuun alkuun mennessä eniten myönteisiä päätöksiä myönnettiin Syyrian ja Somalian kansalaisille. Lisäksi yksittäisiä myönteisiä päätöksiä saivat kymmenen eri maan kansalaiset.

Kaikkiaan elokuun alun jälkeen itärajan kautta tulleista henkilöistä turvapaikkaa on hakenut yli 1 300 ihmistä. Maahanmuuttovirasto on tehnyt turvapaikkahakemuksista lähes 500 päätöstä.

Osa itärajan kautta Suomeen tulleista ihmisistä on myös hakenut turvapaikkaa toisesta Euroopan maasta. Niin sanottu Dublin-menettely on käytössä EU-maiden lisäksi Norjassa, Islannissa, Sveitsissä ja Liechtensteinissa. Menettelyn myötä maat voivat pyytää Suomea ottamaan ihmisen takaisin Suomeen hakemaan turvapaikkaa.

Itärajan kautta Suomeen saapuneista ihmisistä on tullut kesäkuun loppupuoleen mennessä Dublin-pyyntöjä yli 200, joista suurin osan on tullut Saksan viranomaisilta. Eniten siirtopyyntöjä on tehty Syyrian kansalaisista. Menettelyn myötä Suomeen on siirretty 20 ihmistä turvapaikkahakemuksen käsittelyyn.

”Käytännössä se tarkoittaa sitä, että asian tutkinta jatkuu täällä Suomessa”, kertoo Maahanmuuttoviraston vastuualuejohtaja Juha Similä.

Maahanmuuttovirastoon tulleista turvapaikkahakemuksista yli 300 on rauennut. Valtaosassa näistä tapauksista turvapaikanhakija on todennäköisesti poistunut Suomesta tai poistumisesta on näyttöä, jolloin turvapaikkahakemukseen tehdään raukeamispäätös.

Käytännössä hakemus raukeaa, mikäli henkilön olinpaikka ei ole ollut viranomaisten tiedossa kahden kuukauden ajan, eikä muista maista ole tullut tietoa henkilön saapumisesta maahan.

Suurin osa itärajan kautta tulleista turvapaikanhakijoista saapui Suomeen marraskuussa. Tulijoilta kerättävien ensitietojen seulonnan perusteella turvapaikkahakemuksista eroteltiin ne, jotka asetettiin käsittelyssä muiden hakemusten edelle. Tällaisia hakemuksia olivat muun muassa ne, joiden perusteella ei ollut aihetta kansainväliselle suojelulle.

”Se ei vielä tarkoita sitä, että näille kaikille priorisoiduille hakemuksille tulisi kielteinen päätös, vaan tutkinnassa voi tulla esille sellaisia seikkoja, että siellä onkin kansainväliseen suojeluun liittyviä perusteita”, Similä toteaa.

Päätöksiä priorisoiduille hakemuksille tehtiin jo alkuvuoden aikana.

”Nämä priorisoidut hakemukset on pääasiallisesti käsitelty loppuun ja on siirrytty viemään tutkintaa näiden kaikkien muiden hakemusten osalta.”

Tällä hetkellä tutkinnan painopiste on etenkin Syyriasta, Somaliasta ja Jemenistä saapuneissa turvapaikanhakijoissa.

Viime vuoden elokuusta lähtien alkanut lisääntynyt turvapaikanhakijoiden määrä itärajalla johti osaltaan siihen, että hallitus alkoi valmistella välineellistetyn maahantulon torjumista eli niin sanottua käännytyslakia, jota käsitellään parhaillaan eduskunnassa.