Rauniopelastajat yrittävät selvittää Antakyan kaupungissa kuuntelulaitteen avulla, onko raunioissa ihminen loukussa. Kuva: Johannes Vara
Kauppoja ja kahviloita avattu, pulaa teltoista, lämmittimistä ja hygieniatarvikkeista – Turkissa akuutein pelastusvaihe alkaa olla ohi, kertoo Pekka Tiainen
WHO on luokitellut 6.2. Turkkia ja Syyriaa koetelleen maanjäristyksen pahimmaksi luonnonkatastrofiksi Euroopan alueella sataan vuoteen.
Puolalaiset rauniopelastajat yrittävät pelastaa henkilön raunioista Besnin kaupungissa. Kuva: Johannes Vara”Yhteiskunta alkaa pikkuhiljaa nousemaan jaloilleen, sillä tuhoalueillakin on paikoin jo avattu kauppoja, kahviloita ja ravintoloita”, kertoo sisäministeriön erityisasiantuntija Pekka Tiainen, joka on Turkissa johtamassa maanjäristyksen jälkeisiä pelastustöitä EU:n pelastuspalvelumekanismin (EU Civil Protection Mechanism) kautta.
Mekanismin kautta EU-maista on lähetetty paikalle yli 1 600 pelastajaa, ensihoitajaa ja muuta terveydenhuollon ammattilaista.
Tiaisen mukaan akuutein pelastusvaihe alkaa olla ohi, vaikkei Turkin valtio ole sitä vielä virallisesti julistanut loppuneeksi. Kansainvälisiä pelastustiimejä on alkanut lähteä kotiin.
Suurin tarve on nyt suojille, teltoille, lämmittimille sekä hygieniaan ja sanitaatioon liittyville tarvikkeille. Tiaisen mukaan ruuan ja veden puutetta ei ole tuotu ilmi.
6.2. tapahtuneen maanjäristyksen tuhoalueella asuu noin 20 miljoonaa ihmistä. Tiaisen mukaan maassa on kymmenituhansia sortuneita rakennuksia ja ties kuinka paljon korjausta vaativaa rakennuskantaa ja infraa.
Tiaisen mukaan myös ehjinä säilyneet rakennukset on tarkastettava huolellisesti ennen kuin niihin voidaan muuttaa takaisin. Ihmiset pelkäävät, että jälkijäristykset tekevät lisää tuhoa.
Uutistoimisto AFP arvioi kuoleita olevan Turkissa ja Syyriassa yli 42 000, joista Turkin puolella runsaat 38 000.
Turkissa loukkaantuneita on raportoitu 110 000 ja evakuoituja 200 000. Moni on lähtenyt omatoimisesti sukulaisten luo maaseudulle ja muihin kaupunkeihin.
Tiaisen mukaan Turkin oma pelastuskoneisto on varautunut hyvin luonnononnettomuuksiin, jotka ovat maassa arkipäivää. 95 prosenttia maasta kuuluu järistysherkkään alueeseen.
”Tällä kertaa vain onnettomuus oli niin laaja, ettei mikään maa pysty sellaiseen yksin varautumaan”’ Tiainen sanoo.
WHO on luokitellut 6.2. sattuneen maanjäristyksen pahimmaksi luonnonkatastrofiksi Euroopan alueella sataan vuoteen.
Puolalaisia rauniopelastajia pelastustöissä Besnin kaupungissa.Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
